Kaikki kunnat joutuvat reagoimaan väestömuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin kiireellä. LEHTIKUVA/PEKKA SAKKI

Sopeuttamalla kunnilla on tulevaisuutta

Väestön ikääntyminen ei kaada kuntataloutta, mikäli muutokseen reagoidaan ajoissa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta tehtyjen uusien laskelmien mukaan kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelurakenteet organisoidaan uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, käy ilmi Perlaconin toteuttamasta selvityksestä, jonka ovat tilanneet Kuntaliitto ja maakuntien liitot. Selvitys kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat.

Selvityksen mukaan muutokset eri ikäisten ryhmissä ovat nyt suurempia, kalliimpia ja hankalampia organisoida kuin koskaan aiemmin. Siksi on reagoitava nopeasti.

Jos kunnat sopeuttaisivat samaan tahtiin kuin palveluntarve kasvaa, kuntien yhteenlaskettu vuosittainen lisärahoituksen tarve on laskelmien mukaan noin miljardi euroa reaalisesti. Jos kunnat eivät sopeuta, kuntapalveluiden rahoittamiseen tarvitaan yli 3,2 miljardin euron lisäys reaalisesti, selvityksessä lasketaan.

Väestömuutoksen vaikutukset ulottuvat käyttötalouden lisäksi investointeihin ja käyttöomaisuuteen.

– Väestötappioalueilla on paljon rakennuksia, jotka uhkaavat jäädä tarpeettomiksi – laskelmien mukaan vajaakäytölle jäävän omaisuuden määrä voi kasvaa jopa puoleentoista miljardiin euroon. Toisaalta muuttovoittoalueiden rakennustarve kasvaa jopa kolmeen miljardiin, tästä Uudenmaan osuus on peräti kaksi miljardia euroa.

Muuttovoitto voi lisätä kustannuksia

Muuttoliike ei ole tasaista kaikissa ikäryhmissä. Tilastoja tarkasteltaessa havaitaan, että muuttoliike tarkoittaa käytännössä 18-35–vuotiaiden liikkumista. Yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä muuttoliike on ennakoitua vähäisempää.

Kun kuntapalvelujen käyttäjiä tarkastellaan ikäryhmittäin, huomataan, että kuntapalveluja käytetään eniten alle 18-vuotiaana sekä yli 65-vuotiaana, jolloin ikäryhmien käyttämien kuntapalveluiden kulut ylittävät ikäryhmistä saatavat tulot, muun muassa verotulot ja valtionosuudet.

Kuntalaisesta tuleekin nettomaksaja keskimäärin vasta 25-vuotiaana. Työikäiset ovat nettomaksajia eläkeikään asti.

Muutokset aloitettava heti

Selvityksen mukaan kaikki kunnat joutuvat reagoimaan väestömuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin kiireellä. Toisaalla väestö tulee vähenemään, toisaalla kasvamaan. Väestö tulee kuitenkin ikääntymään jokaisessa kunnassa.

Väestöennusteen todelliset vaikutukset tuleekin selvityksen mukaan huomioida niin kuntien strategioissa, kuin kansallisessa päätöksenteossakin. Ajoissa reagoiminen mahdollistaa kunnan selviämisen.

– Nyt julkistetut laskelmat antavat suunnittelun apuvälineitä kunnille, kun väestömuutosten aiheuttamiin haasteisiin varaudutaan. Ne ovat painelaskelmia, jotka osoittavat kehitystä, jos muutoksia ei päätösperusteisesti tehdä. Sopeuttaminen on mahdollisuus, mutta ikkuna on auki vain lyhyen aikaa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi selvityksen tuloksia.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt