Sadattuhannet Neuvostoliiton, Bulgarian, Itä-Saksan, Puolan ja Unkarin sotilaat ylittivät Tšekkoslovakian rajan myöhään illalla elokuun 20. päivänä vuonna 1968.
Suomen Kuvalehden aiemmin julkistamattoman tiedon mukaan tasavallan presidentti Urho Kekkonen soitti yöllä miehitysjoukkojen työntyessä maahan Tshekkoslovakian Suomen-suurlähettiläälle Zdeněk Urbanille ja pyysi tapaamista.
Presidentin sanotaan olleen järkyttynyt ja pohtineen, voisiko kriisi levitä ja vaikuttaa Suomeen. Hän pyysi apua suurlähettiläältä apua. Kekkonen halusi faktoja siitä, mitä Tshekkoslovakiassa tapahtui. Neuvostojoukot olivat katkaisseet viralliset viestiyhteydet ja hiljentäneet Prahan radioaseman jo miehityksen ensimmäisinä tunteina.
SK:n Zdeněk Urbanin pojalta Jan Urbanilta saaman tiedon mukaan Kekkonen halusi, että suurlähettiläs selvittäisi, mitä maassa oli meneillään. Tarvittavat keinot järjestettäisiin. Ainoana ehtona salaisessa sopimuksessa oli, ettei tapaamisesta tai yhteistyöstä kerrottaisi ulkopuolisille, eikä kumpikaan kirjoittaisin mitään ylös. Urban suostui sopimukseen.
Urho Kekkosen kerrotaan järjestäneen suurlähettilään ”Helsingin ulkopuolella sijainneeseen paikkaan”, jossa olevilla laitteilla Urban pystyi kuuntelemaan Prahan vastarinnan laitonta radioliikennettä. Suurlähettiläs kutsui paikkaa vanhoilla päivillään pojalleen ”kuunteluasemaksi”. Hän vietti siellä useita päiviä. Urban ei kertonut tapahtumista koskaan kellekään muulle kuin pojalleen.
Öisestä tapaamisesta ja salaisesta yhteistyöstä ei ole tietoa suomalaislähteissä. Virallisesti Kekkonen palasi sorsajahdista ennen puoltayötä, meni nukkumaan ja heräsi noin 06.30. Aamulla presidentille kerrottiin miehityksestä ja ilmoitettiin Neuvostoliiton suurlähettilään haluavan tavata.
