Somekohut kuuluvat nykyisin politiikkaan. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Sitran mukaan some uhkaa demokratiaa

Nopeasti muuttunut mediaympäristö uhkaa rapauttaa demokratian perustuksia.

Sitran tuoreen selvityksen mukaan mediaympäristön nopea muutos ja nykymuotoisen sosiaalisen median alustat sen osana uhkaavat rapauttaa demokratian perustuksia maailmanlaajuisesti. Siksi tarvitaan paitsi uutta sääntelyä, myös uudenlaisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja.

Tulevaisuuden kehityskulkuihin asian suhteen voidaan kuitenkin vaikuttaa mutta toimenpiteillä on kiire. Näin arvioidaan Sitran tuoreessa selvityksessä Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – Murros ja tulevaisuus.

Sosiaalisen median vaikutuksista demokratiaan, keskusteluilmapiirin kärjistymiseen sekä kansalaisten luottamukseen on käyty viime vuosina ja viikkoina vilkasta keskustelua muun muassa Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyvien levottomuuksien vuoksi.

Keskustelu on jatkumoa huolelle demokratian tulevaisuudesta, joka nousi laajasti ihmisten tietoisuuteen ja keskusteluun vuonna 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Britannian Brexit-kansanäänestykseen liittyneiden vaalimanipulaatioepäilyksien myötä.

– Sosiaalisessa mediassa piilee yhä valtava demokratiapotentiaali, mutta vallalla olevat trendit vievät kehitystä väärille urille. Valta keskittyy suurille teknologiayhtiöille, jotka eivät ole lupauksistaan huolimatta saaneet väärien tietojen leviämistä kuriin. Somealustojen huomion kalasteluun ohjaavat kannusteet ovat ruokkineet vihaa ja ärtymystä siinä määrin, että halukkuus osallistua julkisiin keskusteluihin laskee, asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo Sitrasta sanoo.

Medialukutaito ei enää riitä

Ikäheimon mukaan kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa, mutta se edellyttää tietoisia toimia niin poliittisilta päätöksentekijöiltä, sosiaalisen median jättiyrityksiltä kuin kansalaisiltakin.

Toimet liittyvät niin sisältöjen sääntelyyn, someyhtiöiden vastuuseen, sisältöjen laatustandardointiin kuin markkinoiden avaamiseen niin, että meillä kaikilla olisi nykyistä helpompaa siirtää itseämme koskeva data ja verkostomme palvelusta ja alustasta toiseen. Näiden lisäksi tarvitaan myös ajattelu- ja toimintatapojen muutoksia.

– Perinteisen medialukutaidon rinnalla on syytä korostaa kriittisen teknologialukutaidon merkitystä. Se on medialukutaitoa kokonaisvaltaisempi lähestymistapa aikakauteen, jossa median ja yleisön, vaikuttajan ja vaikutettavan, digitaalisen ja fyysisen rajat muuttuvat yhä häilyvämmiksi, Ikäheimo sanoo.

Globaalit ilmiöt näkyvät myös suomalaisten Twitter-viestinnässä

Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen -selvitys on osa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektia, joka tukee suomalaisen kansanvallan uudistumiskykyä tekemällä muun muassa erilaisia selvityksiä ja kokeiluja.

Nyt julkistetussa selvityksessä analysoidaan teorian ja käytännön esimerkkien kautta sitä, miten median välityksellä tapahtuva yhteiskunnallinen vaikuttaminen on muuttunut ja mahdollisesti muuttumassa alkaneella vuosikymmenellä.

Yksi selvityksessä esitellyistä esimerkeistä on analyysi suomalaisten kansanedustajien Twitter-viestinnästä maaliskuun 2019 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana.

Analyysin mukaan sosiaalisen median globaalit lainalaisuudet ja algoritmeihin kirjoitetut arvostukset ovat nähtävissä myös suomalaispoliitikkojen twiittailussa: nokittelulla ja kampanjoinnilla on huomattavasti helpompi herättää reaktioita kuin politiikan ja päätöksenteon tärkeillä mutta arkisilla aihepiireillä.

Analyysi myös paljastaa, miten eri puolueita edustavien kansanedustajien tyylit ja keinot eroavat toisistaan sekä sen, ketkä kansanedustajat olivat tarkastelujaksolla ahkerimmat ja vaikuttavimmat twiittaajat.

Johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta sanoo, että viestintäteknologiset murrokset – onpa sitten ollut kysymys kirjapainotaidosta, lennättimestä, sanomalehdestä, radiosta tai televisiosta – ovat ennenkin tuoneet mukanaan uusia vaikuttamisen tapoja ja jakaneet valtaa uudelleen.

Näin on käynyt myös meneillään olevassa digitaalisessa murroksessa, joka on vasta alussa.

– Nykyisessä mediaympäristössä kohauttaminen, kärjistäminen ja vastakkainasettelut toimivat, sillä algoritmit on suunniteltu palkitsemaan niistä näkyvyydellä. Nykyiset some-alustat ja niiden toimintamallit – tai nykyinen keskustelukulttuurimme – eivät kuitenkaan ole kehityksen päätepiste. Siksi juuri nyt on tärkeää yhteistuumin kuvitella ja kehittää vaikka kokeilujen kautta vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, mediaympäristöjä ja osallisuuden muotoja, jotta emme jää juuri nyt näkymää hallitsevien, melko dystooppistenkin, tulevaisuudennäkymiemme vangeiksi, Vahti sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt