Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Sirpa Pietikäinen: EU:n kärkiehdokkaita ei ole kuopattu

Kokoomusmepin mukaan pattitilanteessa Euroopan parlamentti voisi äänestää täysistunnossa kärkiehdokkaasta.

EU:n nimitysprosessiin liittyvää kärkiehdokasmenettelyä ei ole kuopattu kiistoista huolimatta, arvioi keskustaoikeistolaiseen EPP-puolueeseen kuuluva kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

– Ei todellakaan ole. Kannattaa muistaa, että tämä on vasta toinen kerta, kun menettely oli käytössä, Pietikäinen sanoo Verkkouutisille.

Euroopan unionin henkilövalinnat ovat aiheuttaneet kohua, koska niissä ei huomioitu parlamentin puolueryhmien kärkiehdokkaita. Komission puheenjohtajaksi on tulossa jäsenmaiden ehdotuksesta Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen. Kärkiehdokasmenettelyn idea on se, että eurovaaleissa ehdolla olleen suurimman puolueen ehdokas nimitetään komission johtoon. Näin toimittiin viisi vuotta sitten.

– EU on kehittyvä projekti, niin kuin politiikka kaikkialla. Viisi vuotta sitten tätä (kärkiehdokasmenettely) kokeiltiin ensimmäisen kerran, ja se oli helppoa, koska yhteisymmärrys Jean-Claude Junckerista löytyi aika nopeasti, Pietikäinen toteaa.

Hän korostaa, että yhtenäisellä parlamentilla oli enemmän vipuvoimaa suhteessa Eurooppa-neuvostoon.

– Sitten tätä kokeiltiin toisen kerran. Aika paljon parlamentin poliittiset ryhmät saavat katsoa peiliin, mukaan lukien EPP, kun yhteistä näkemystä ei löytynyt, Pietikäinen sanoo.

– Silloin vääntövoima suhteessa neuvostoon on luonnollisesti pienempi.

Ehdokasasettelua tarkennettava

Pietikäisen mukaan parlamentin puolueryhmien pitäisi ottaa opikseen tämänkertaisesta EU:n huipputehtävien nimitysruljanssista seuraavia eurovaaleja silmällä pitäen.

– Puolueet voisivat keskenään sopia siitä, miten menetellään, jos parlamentissa tai poliittisesti ei löydy yhteistä näkemystä.

– Se ei aina voi olla arpapeliä. Eli kyllä siinä pitää olla myös jonkinlainen varamekanismi siitä, mitä tehdään, jos yhteissopua ei ole näköpiirissä.

Hänen mielestään puolueissa pitää varmasti sopia ja miettiä uudelleen ehdokasasettelun prosessia.

– Kyllähän EPP:stä olisi löytynyt muitakin nimiä vaikka kuinka paljon. Tämä vaali Alexander Stubbin ja Manfred Weberin välillä päättyi niin kuin päättyi, Pietikäinen toteaa.

Keskustaoikeistolainen EPP äänesti viime marraskuussa saksalaisen Weberin kärkiehdokkaakseen.

Pietikäinen kyseenalaistaa ehdokaskampanjan ajankohdan ja katsoo, että ehdokkaan pitäisi täyttää tietyt laatukriteerit.

– Mietipä, kuinka helppoa on lähteä marraskuussa kisaamaan kärkiehdokkaana, jos olet jonkin maan pääministeri, Brexit-neuvottelija tai komission varapuheenjohtaja, Pietikäinen kysyy?

– Eli onko tämä ajankohta kovin hyvä? Ja asetetaanko joitakin minimikriteereitä myös erilaisen kokemuksen ja osaamisen suhteen, jotta voidaan välttää tilanteita, joissa yksi ei käy yhdelle ja toinen toiselle?

Pietikäisen mukaan kyse on siitä, minkälaisia ehdokkaita asetetaan ehdolle.

Pitkiksi venyneissä nimitysneuvotteluissa komission johtoon soviteltiin eri kärkiehdokkaita, mutta kukaan heistä ei lopulta saanut tarpeeksi kannatusta taakseen. Osa ehdokkaista koki voimakasta vastustusta eri jäsenmaista.

– Jos ei voida sopia yhdestä nimestä, niin sitten ei voida myöskään sopia toisesta. Ja sitä kautta kaikki kärkiehdokasnimet päätyivät roskikseen.

Eri vaihtoehtoja

Pietikäinen katsoo, että jäsenmaiden johtajat päättävät myös jatkossa johtopaikoista, jos parlamentti ei siihen kykene.

Hänen mukaansa on olemassa myös muita malleja, joilla komission johtaja voitaisiin valita.

– Yksi malli on se, että meillä on eurooppalaiset listat ja niiltä valitut henkilöt ovat automaattisesti kärkiehdokkaita.

Tämä kävisi Pietikäiselle, mutta hän ei ole siitä erityisen innostunut.

– Tässä on riskinä niin sanottu Elvis-vaikutus eli suosituin ei välttämättä ole aina pätevin.

– Toinen vaihtoehto voisi olla, että pattitilanteessa parlamentti äänestää täysistunnossa kärkiehdokkaasta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt