X
SULJE MAINOS
Talousmetsää Sulkavalla. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Sirpa Pietikäinen: EU-metsäkiista on MTK:n ja keskustan näytös

Kokoomusmepin mielestä taksonomia-asetuksen tiukat metsäehdot palvelisivat Suomen etua.

EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) katsoo, että metsänhoitoa koskevaa taksonomia-asetusta on Suomessa vastustettu ohuin perustein.

– On vaikea nähdä, miksi tässä olisi muu ongelma kuin rehellisesti sanottuna MTK:n ja keskustan näytöspolitiikka, Pietikäinen sanoi tiistaiaamuna kokoomusmeppien tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa taksonomia-asetus ei ole ”poliittinen huutokauppa”, vaan se on tieteeseen nojaava tekninen säädös, jonka tavoitteena on saada aikaan riittävän tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Hän sanoo, että taksonomian metsäkriteerit eivät ole erityisen kireät, vaan niissä on joustettu jo nyt.

EU:n taksonomia-asetus määrittelee, mikä sijoituskohde voidaan lukea ympäristön kannalta kestäväksi ja mikä ei. Asetus on hyväksytty viime vuonna, mutta nyt komissio on laatinut niin sanotun delegoidun säädöksen, jossa asetetaan ehdot ilmastokriteereille. Säädös asettaa vaatimuksia metsänhoidolle, ja Suomessa metsäteollisuus ja MTK vastustavat säädöstä. Ne pitävät vaatimuksia liian tiukkona.

Suomen hallitus päätyi äänestyksen jälkeen vastustamaan säädöstä, ja Ruotsi on samalla kannalla. Oppositiopuolueet vastustavat myös. Arvostelijoiden mukaan hallitus päätti kantansa liian myöhään, koska nyt vaikuttaminen muiden maiden kantoihin jää vähäiseksi. On näet todennäköistä, että EU-maat hyväksyvät säädökseen joulukuussa.

Pietikäinen on pitkään osallistunut taksonomia-asetuksen valmisteluun, ja hän on EU-parlamentin pääneuvottelija asiassa. Hänen mukaansa taksonomia-asetukseen on yritetty vaikuttaa, vaikka muuta väitetään.

– Aivan tasapuolisesti voin vakuuttaa niin hallituksen kuin opposition edustajille, että kyllä tässä hankkeessa on lobattu. Kauan ja paljon, valitettavasti vain tiedeperusteisuutta ja kunnianhimon tasoa vastaan, Pietikäinen kirjoittaa blogissaan.

Hän sanoo, että Suomi ja Ruotsi ovat lobanneet metsäkysymyksissä, kun taas Puola ja Saksa ovat halunneet saada maakaasun mukaan ympäristön kannalta kestävien alojen luetteloon.

– Kysyä voikin, kuinka järkevää tällainen lobbaaminen on, kun kyseessä on vastaaminen ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen, eli ilmastonmuutokseen, vapaaehtoisella kriteeristöllä, Pietikäinen sanoo.

Hän uskoo, että Suomen etua palvelisi, jos metsäkriteerit asetettaisiin tiukoiksi. Suomessa metsien hoito on korkealla tasolla, joten tiukat kriteerit parantaisivat asemaamme muihin nähden.

– Mitä alhaisemmaksi poljemme metsäkriteerit, sitä helpompi kilpailevilla, metsäasioissa jo nyt jäljessä olevilla jäsenmailla on haastaa Suomea, joka pystyisi varmasti parempaan.

EU-parlamentaarikko Nils Torvalds (r.) on todennut, että taksonomia-asetus on esimerkki siitä, miten EU-komissio vähitellen levittää päätösvaltaansa jäsenmaiden tontille. Pietikäinen puolestaan katsoo, ettei komissio ole saanut liikaa valtaa. Hänen mukaansa esimerkiksi kansainvälinen kirjanpitostandardi on toteutettu samaan tapaan kuin taksonomia-asetus, eikä se ole aiheuttanut ongelmia. Delegoituja säädöksiä löytyy myös luonnonsuojeluohjelma Naturasta ja luontodirektiivistä.

– Ne eivät ole poliittisessa päätöksenteossa eikä niiden pidäkään olla.

Lue myös: ”Varoitusmerkki” – metsien taksonomia hyväksytään, mepit kertovat seuraukset

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt