Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että periaatteessa Suomi on sitä mieltä, että EU-budjettia ei kasvateta. Hän toteaa, että budjetti saa pienenentyä sen verran kuin Britannia lähtö sitä kutistaa.
– Emme täytä Britannian jättämää aukkoa, joka on noin 12 miljardia euroa, Sipilä sanoi eduskunnan kyselytunnilla.
Hän kuitenkin lisää, että Suomi ei kuulu ”prosenttiliikkeeseen”. Prosenttiliike tarkoittaa EU-budjetin pitämistä yhdessä prosentissa EU:n bruttokansantuotteesta.
– Jonkin verran pitää olla neuvotteluvaraa. Jos pitäisi veikata mihin EU-budjetin taso asettuu, niin se on muutaman kymmenyksen yli prosentin. Meille on tärkeää pitää huolta kotimaisesta maataloudesta ja aluepolitiikan rahoista.
Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) epäilee, että suuret EU-maat vievät unionia kohti yhteisvastuuta, joka lisäisi Suomen taloudellisia vastuita.
– Olette puhuneet, että veronmaksajien rahoja ei voi levitellä miten sattuu. Miten niitä voi Eurooppaan levitellä?
Mäkelä kohdisti kysymyksensä valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.).
Orpo kiisti rahojen levittelyn. Hän sanoo, että Suomi ei tue sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät keskinäisiä taloudellisia vastuita. Hän toteaa, että samaa linjaa noudattaa muun muassa suuri jäsenmaa Saksa.
– Saksakin lähtee siitä, että riskien tasaaminen ja alentaminen pitää tehdä ennen kuin minkäänlaista yhteistä vastuuta voidaan tehdä, Orpo sanoo.
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) ihmettelee, miten Suomi voi samaan aikaan sekä vaatia nettomaksuosuuden alentamista että toivoa lisää rahaa omiin hankkeisiinsa.
