– Haluamme turvata suomen kielen aseman niin tieteen, opetuksen kuin kulttuurin kielenä. Suomi ei saa jäädä kyökkikieleksi. Hienon kielemme elinvoimaisuuden eteen on tehtävä työtä. En ymmärrä puhetta, että englanti voisi korvata suomen missään määrin, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho sanoo.
Siniset myös velvoittaisi kaikki Suomessa tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat opiskelemaan suomea.
Siniset haluaa korkeakoulut tukemaan pääsykokeisiin valmistautumista.
– Korkeakoulujen tulisi tarjota hakijoille tukea pääsykokeisiin valmistautumisessa ja vastaustekniikan opettelussa, jotta kalliiden valmennuskurssien painoarvo laskee ja mahdollisuuksien tasa-arvo lisääntyy. Haluamme myös kasvattaa selvästi avoimen korkeakoulun kautta otettavien tutkinto-opiskelijoiden määrää, Terho kertoo ohjelman sisällöstä.
Lisäksi Siniset haluaa, että nuoret voivat yhä useammin siirtyä työelämään jo kandidaatiksi valmistuttuaan. Julkisen sektorin tulisi palkata enemmän henkilöitä, joilla on alempi korkeakoulututkinto.
– Ylikouluttaminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Tulevaisuuden työelämässä työkokemuksella on yhä enemmän arvoa tutkintouskovaisuuden sijaan, sanoo Terho.
Virkamiesruotsi ja ylioppilaskuntien pakkojäsenyys pois
Puolue luopuisi myös virkamiesruotsista sekä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä.
– Keskustelu Vaasan sairaalapäivystyksestä paljasti sen, että virkamiesruotsista ei ole käytännön hyötyä. Ruotsinkieliset hyväksyvät tärkeät palvelut vain äidinkielenään ruotsia puhuvilta – suomenkielisten ruotsi ei kelpaa Siniset tahtoo lakkauttaa koko virkamiesruotsin. Ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi on löydettävä jokin toimivampi ratkaisu kuin kaikkien suomalaisten pakollinen ruotsin opiskelu, Terho sanoo.
Sinisten mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopuminen edistäisi opiskelijoiden yksilönvapauksien toteutumista ja tasa-arvoa.
– Korkeakouluopiskelijat ovat nykyisin pakkojäsenyyden suhteen epätasa-arvoisessa asemassa. Ammattikorkeakouluissa ei ole ylioppilaskuntien kaltaista pakkoon perustuvaa järjestelmää, mikä onkin oikein. Mielestäni ylioppilaskuntien pitäisi keskittyä ennen kaikkea opiskelijoihin ja opintoihin liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskuntien politisoituminen on johtanut siihen, että ne eivät enää todellisuudessa aja kaikkien jäsentensä asiaa, Terho sanoo.
