Poliitikoilla on iso vastuu siitä, millaisena yhteiskunnan ilmapiiri koetaan ja luottavatko ihmiset yhteiskunnan turvaverkkojen kantavuuteen. Juuri tässä Juha Sipilän (kesk.) hallitus on epäonnistunut.
Tuoreessa kyselytutkimuksessa suomalaiset mainitsivat työelämän epävarmuuden keskeisimmäksi syyksi Suomen alhaiseen syntyvyyteen.
Vaikka suurin osa työssäkäyvistä työllistyy jatkuviin työsuhteisiin, työelämä on muuttunut epävarmemmaksi. Silpputyö on vakiintunut osaksi työmarkkinoita. Korkea koulutuskaan ei ole enää vakituisen työn tae. Työpaikka voi mennä alta, vaikka itse tekisit parhaasi.
Työ ja työelämä muuttuvat kiihtyvällä tahdilla. Tähän politiikan pitäisi pystyä vastaamaan. Palkkatyön ja yrittäjyyden välimuodot, itsensätyöllistäjyys ja mikroyrittäjyys ovat yhä yleisempiä työn tekemisen muotoja. Alustatalous on heikentänyt työntekijän asemaa.
Samaan aikaan hallitus on toimillaan lisännyt tunnetta työelämän epävarmuudesta. Määräaikaisuuksia on lisätty helpottamalla pätkätöiden teettämistä. Lisäksi hallitus on leikannut lapsilisistä, perheiden etuuksista, varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Perhevapaauudistus on jätetty tekemättä.
Moni pätkätyötä tekevä kokee hyvinvointivaltion suojaverkon hapertuneen. Ei ole takeita siitä, että yhteiskunta ottaa koppia, jos työ ei jatkukaan. Kuinka otat vastuun lapsista, jos näkymä tarjoaa pelkkää epävarmuutta? Äskettäinen irtisanomissuojan heikentäminen on oikeistohallituksen vyörytystä, jolla työelämän epävarmuutta on kasvatettu. Työelämän epävarmuus ei kannusta perheen perustamiseen.
Sipilän hallitus on omilla toimillaan ollut vahvistamassa ilmapiiriä, jossa työstä ei ole takeita ja mitä tahansa voi tapahtua. Aiempaa suurempi velvoite muuttaa työn perässä ei ole kovin lapsiystävällistä politiikkaa. Yhä pidemmät työmatkat on vaikea yhdistää päiväkotien aukioloaikoihin.
Hallitus on ollut luonut työelämästä kolkkoa kuvaa, johon monen ei tee mieli hankkia lapsia. Lapsiystävällistä Suomea rakennetaan myös työelämän ratkaisuilla ja hallituksella on siinä oma vakava vastuunsa. Sosiaaliturva pitää päivittää silpputyötä tekevän itsensätyöllistäjän, mikroyrittäjän ja freelancerin arkea ja toimeentuloa tukevaksi. Perustulo tukisi siirtymiä elämäntilanteesta toiseen.
Hyvinvointipalveluiden, kuten laadukkaan päivähoidon, on tuettava työn ja perheen yhteensovittamista. Koulutuksella pitää vastata yhteiskunnan muutokseen. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa sosiaaliturva ja palvelut tukevat toisiaan ja luovat parhaimmillaan näkyä vakaasta tulevaisuudesta, johon voi ja uskaltaa perustaa perheen.