Viimeksi sen on todettu verottaneen merkittävästi sikakantaa Indonesian Sumatralla, jossa asuu paljon sianlihaa syövää kristittyä väestöä.
Sumatran eläinlääkintäviranomaiset sanovat maakunnassa kuolevan joko perinteiseen sikakuumeeseen tai Afrikan sikakuumeeseen päivittäin lähes 2[nbsp]000 sikaa.
Kuolleita sikoja on löydetty tuhansittain myös Sumatran vesistöistä ja paikallinen poliisi yrittää selvittää, kuka raadot on sinne heittänyt.
Sikakuume ei tartu ihmiseen eikä sitä kaikkialla pidetä myöskään ruokaturvallisuutta uhkaavana asiana, mutta se on aiheuttanut suuria haittoja myös paikallisille kalastuselinkeinoille ja kalastukselle.
Jo vuonna 2017 sikakuume tappoi Indonesian itäisemmillä kristittyjen asuttamilla alueilla suuria määriä sikoja, mutta kantojen vähentämisen ja taudin alueellisen rajaamisen myötä sen uskottiin hävinneen. Tautiin ei ole keksitty toimivaa rokotetta ja siksi ainoa keino sen torjumiseen on sairastuneiden tai uhan alla olevien kantojen vähentäminen ja alueelliset rajaamistoimenpiteet.
Myös Etelä-Koreassa joet ovat virranneet punaisina sikojen verestä. Lähellä Pohjois-Korean rajaa viranaomaiset lopettivat kymmeniä tuhansia sikoja, minkä jälkeen rankkasateet kuljettivat veret jokiin.
Filippiineillä kuumetta on havaittu erityisesti pääkaupunki Manilan ympärillä, missä kymmeniä tuhansia sikoja on lopetettu.
Sikakuume on tappanut tai pakottanut harventamaan suuria määriä kantoja myös Pohjois-Koreassa, Mongoliassa, Vietnamissa, Laosissa, Kambodzassa, Myanmarissa ja Itä-Timorilla.
YK:n maatalousjärjestö FAO ja maailman eläinterveysjärjestö OIE ovat pyrkineet tekemään sikakuumeesta kärsivien maiden viranomaisten kanssa suunnitelmia kuumeen vielä tuhoisampien muotojen leviämisen estämiseksi.
Keinoina ovat lähinnä kuumealueiden selvä rajaaminen, kantojen harventaminen niissä ja elinkeinon menetyksistä kärsineiden maanviljelijöiden ja sikafarmarien taloudellinen ja muu tukeminen.
Kärsineistä maista Kiina on maailman suurin porsaanlihan tuottaja, jossa sika on vahva osa perinteistä ruokakulttuuria. Maan viranomaiset sanovat, että maa yrittää korvata kymmenien miljoonien sikojen hävikistä 80 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä.
Tähän ei kuitenkaan kaikkialla uskota ja monissa arvioissa kantojen korvaaminen Kiinassa saattaa viedä vuosia siinäkin tapauksessa että uusia laajoja kuume-epidemioita ei esiinny.
Tilanne on Kiinassa johtanut huomattavaan hintojen nousuun ja tuontikysynnän kasvuun. Esimerkiksi Suomesta porsaanlihaa ja muita siihen liittyviä tuotteita vievän HK Scanin liikevaihto ja osakekurssit ovat nousseet kovaa vauhtia.
