Riskien välttämisen sanotaan olevan osa suomalaista kulttuuria. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Piia-Noora Kauppi: Sijoittamista pahan päivän varalle

Finanssialan toimitusjohtajan mukaan sijoittamisesta käytävässä keskustelussa on turhaa vastakkainasettelua.

Aivan liian moni kotitalous elää edelleen kädestä suuhun, eikä säästöjä synny.  Onneksi sijoittaminen on noussut laajempaan keskusteluun sen myötä, kun maan hallitus päätti budjettiriihessä luoda edellytykset piensijoittajan osakesäästötilille. On hienoa, että poliittiset päättäjät ovat oivaltaneet kansankapitalismin merkityksen.

Nyt päättäjien on pidettävä huolta, että eri sijoitusmuotojen verotus on jatkossa riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä. Kotitalouksien halukkuus säästämiseen ja sijoittamiseen paranee, kun tarjolla on riittävästi erilaisia sijoitusmuotoja. Osakesäästötili on tärkeä uusi vaihtoehto.

Yli 1,2 miljoonaa suomalaista omistaa rahasto-osuuksia, yli 800 000 osakkeita ja esimerkiksi vapaaehtoisia eläkevakuutuksia on kuihtuneesta uusmyynnistä huolimatta 770 000 kappaletta. Näistä luvuista huolimatta suomalaisten kotitalouksien säästämisaste on pitkässä juoksussa laskenut 1990-luvulta lähtien ja puskureita tarvittaisiin lisää. Ruotsissa kehitys on ollut täysin päinvastainen. Vaikka naapurissa ollaankin lähtökohtaisesti meitä vauraampia, vaikuttaa asiaan myös säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvä ilmapiiriero.

Sijoitusvakuutusten ja rahastojen avulla pienilläkin summilla pääsee globaaleille markkinoille ja haluamiinsa sijoituskohteisiin. Riskien hajautuksen ja markkinoiden seurannan hoitavat finanssiammattilaiset. Tulevaisuutta ajatellen vapaaehtoinen eläkesäästäminen on tärkeä nostaa aallonpohjasta. Jatkuviin ikärajojen ja ehtojen muutoksiin on saatava stoppi. Lisäksi Suomeen tarvitaan kertamaksuinen lisäeläke, joka hyödyttäisi erityisesti niitä, jotka eivät vielä ole säästäneet vanhuuden varalle. Onneksi se on myönteisesti etenemässä.

Irti vastakkainasettelusta

Keskustelu sijoittamisesta, säästämisestä ja omistamisesta saa valitettavasti vastakkainasettelun piirteitä. Osakesäästötilikeskustelussa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, miten yksilöiden vaurastumiseen suhtaudutaan. Mikäli sijoittaminen on tehty yksilölle vaikeaksi, se jää vain valmiiksi varakkaimpien ja valveutuneimpien etuoikeudeksi. Mahdollisimman laaja kansankapitalismi hyödyttää tasapuolisesti koko yhteiskuntaa.

Olisi kaikkien etu, että varautuminen pahan päivän tai esimerkiksi seniorvaiheen varalle tehtäisiin helpommaksi. Ellei väestörakenteeseemme tule radikaaleja muutoksia, on julkinen talous koetuksella. Meillä on ainutlaatuisen hyvä lakisääteinen eläkejärjestelmä, mutta se ei välttämättä kata yksilötasolla seniorivaiheen mukanaan tuomia lisäkuluja.

Esimerkiksi kasvavat hoivamenot asettavat ikääntyvät kotitaloudet koetukselle, ja myös hyvinvointiyhteiskunnan vaikean yhtälön äärelle. Kun uudet ikäluokat ovat aina edellisiä pienempiä, on pohdittava, miten julkinen talous saadaan kestäväksi myös pitkälle tulevaisuuteen asti.

Kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja. Näin arvioi 85 prosenttia vastaajista tuoreessa vakuutustutkimuksessa. Lähes 80 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

Kotimaisen työllisyyden kannalta on tärkeää, että tavallisten suomalaisten mahdollisuuksia vaurastua sekä osallistua aktiivisesti yritysten toimintaan omistamisen avulla vahvistetaan. Sijoittamisen avulla yksityishenkilöillä on mahdollisuus nostaa elintasoaan ja säästää tulevaa varten. Samalla kotitaloudet voivat omalla panoksellaan vahvistaa rahoitusmarkkinoiden monipuolisuutta, mikä taas on yritysten toiminnalle elintärkeää.

On ainoastaan hyvä asia, että sijoittamiseen luodaan lisää vaihtoehtoja, jolloin toivottavasti mahdollisimman moni innostuu säästämisestä. Ruotsissa osakesäästötilien omistajia on yli kaksi miljoonaa. Myös vakuutussäästäminen on voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi naiset ja nuoret tulevat jatkossa muuttamaan sijoittamisen maailmaa yhä suuremmalla osallisuudellaan.

Säästämisellä voidaan myös ehkäistä ylivelkaantumista. Suomalaiset kotitaloudet ovat EU:n keskitasoa velkaantuneempia, ja vuonna 2016 velkaa oli kolmella kotitaloudella viidestä. Velkaongelmat aiheuttavat ennen kaikkea tragedioita yksilöille – siksi on tärkeää, että kotitalouksilla on myös varallisuutta.

On ainoastaan hyvä, että yhä useampi eri taustasta tuleva suomalainen löytää sijoittamisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä, että suurin osa rahastosijoittajista on tavallisia keskituloisia suomalaisia. Ylivelkaantumisen torjuntaan ja elämäntilanteiden muutosten hallintaan tarvitaan myös yksilöiden varautumista.

 

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Kauppi on Finanssiala r.y.:n toimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt