Verkkouutiset

Seurakuntavaalit ovat nuorten vaalit

BLOGI

Suomalaisten nuorten äänestysinto on poikkeuksellisen alhainen vaaleista toiseen.
Elisa Hyvärinen
Elisa Hyvärinen
Blogisti Elisa Hyvärinen on Verkkouutisten kesätoimittaja ja vuoden kokoomusnuori 2018.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomalaiset nuoret ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin perillä yhteiskunnallisista asioista. Siitä huolimatta suomalaisten nuorten äänestysinto on poikkeuksellisen alhainen vaaleista toiseen.

Oikeusministeri Antti Häkkänen teki viime vuonna useita lukio- ja kouluvierailuja. Vieraillessaan Mikkelin lukiossa joulukuussa 2017 hän piti nuorille puheen, jossa painotti nuorten äänestysaktiivisuuden olevan yksi kansanvallan kohtalonkysymyksistä. Nuoria on vaikea saada paitsi äänestämään, myös osallistumaan muuten poliittiseen toimintaan. Puheessaan Häkkänen kiteytti osuvasti, että ”äänestyksen lisäksi tarvitaan myös kuulemista, keskustelua ja aloitteita täydentämään edustuksellista demokratiaa.” Miksi silti vain harvaa suomalaista nuorta kiinnostaa poliittinen vaikuttaminen?

Ongelma on laajempi kuin kiusallisen matala äänestysprosentti. Ongelma piilee politiikan etäisyydessä, ei niinkään yhteiskunnallisessa tietoisuudessa. Hyvä esimerkki tästä löytyy itselläni varsin läheltä: kun keskustelen koulun ruokalassa kavereideni kanssa esimerkiksi ajankohtaisista uutisista, on lähes jokaisella jotain sanottavaa aiheeseen, eikä kukaan pelkää sanoa mielipidettään ääneen. Kun kyse on taas poliittisista puolueista ja verotuksesta, ei kukaan yleensä sano juuta eikä jaata. Usein ruokalan pöytä tyhjenee varsin nopeasti, kun joku erehtyy puhumaan demareiden huonosta talouspolitiikasta. 

Myös poliittiset vaikutuskeinot ovat muuttuneet. Nykyään moni kokee, että oma ääni on helpompi saada kuuluviin esimerkiksi Facebookin mielipidepalstalla ja erilaisten sähköisten palveluiden kautta kuin konkreettisesti äänestämällä. Sähköiset palvelut, kuten kansalaisaloite.fi, ovatkin olleet pitkään nuorten suosiossa: kun tasa-arvoisesta avioliittolaista tehtiin kansalaisaloite, nuoret aikuiset nousivat barrikadeille äänestämään sen puolesta. Tuloksena oli ensimmäinen eduskunnassa hyväksytty kansalaisaloite. Uudet vaikutuskeinot tuntuvat konkreettisilta.

Äänestämisen sähköistäminen voisi kuitenkin olla keino myös nuorten äänestysinnokkuuden nostamiseen. Aiheesta on vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan, eikä sen toteuttaminen tapahdu yhdessä yössä. Hallitus on kuitenkin alustavasti näyttänyt sähköiselle järjestelmälle vihreää valoa. Parhaiten äänestyksen sähköistäminen purisi seurakuntavaaleihin, jotka järjestetään seuraavan kerran marraskuussa.

Matalasta äänestysprosentistaan ja valtuutettujen korkeasta keski-iästä tunnetut seurakuntavaalit voisivat hyvin saada lisäpotkua sähköisestä äänestämisestä. Seurakuntavaalit ovat matalan kynnyksen vaalit, joissa uutta äänestystapaa ja sen vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen olisi helppo kokeilla. Kirkolla olisi paikka hyötyä sähköistymisestä myös muuten kuin kasvavalla äänestysprosentilla, sillä sen kohtaamat haasteet eivät liity vain kansalaisaktiivisuuteen, vaan koko kirkon asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kirkko kaipaa riveihinsä nuoria vaikuttajia.

Innostuneelle, politiikasta kiinnostuneelle nuorelle seurakuntavaalit voivatkin olla matalan kynnyksen väylä vaikuttamiseen ja siitä edelleen politiikkaan. Paikka paitsi opettaa paljon valtuustotoiminnasta, hyvästä taloudenhoidosta ja yhteisestä päätöksenteosta, myös antaa mahdollisuuden vaikuttaa oman lähiympäristön nuorisotoimintaan – eli juuri siihen, mihin nuorella ihmisellä on sanottavaa. Mitä enemmän vaaleihin asettuu nuoria ihmisiä ehdolle, sitä suurempi nuorten äänestysinnokkuus todennäköisesti on. Myös seurakuntavaaleissa on sekä puolueiden että äänestäjien kannalta tärkeää, että ehdokkaiden kirjo vastaa äänestäjiä. Tämä pätee paitsi seurakuntavaaleihin, myös kaikkiin muihin tämän vuoden sisään käytäviin vaaleihin.

Helppoja vastauksia nuorten aktivoimiseen ei kuitenkaan ole. Nuorten osallistaminen osaksi yhteiskunnallista vuoropuhelua ja päätöksentekoa on pitkä prosessi, johon tarvitaan kaikkien yhteiskunnan elimien yhteistyötä. Nuorten käsitys Suomen kehittämisestä on kuitenkin yksi tärkeimmistä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttaminen tai sen mahdollistaminen voi alkaa pienistä askelista, joista äänestämisen sähköistäminen voisi hyvin olla yksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)