Helsingin yliopiston mukaan yhä useammin eläinlääkäri joutuu toteamaan, etteivät tavanomaiset antibiootit enää tehoa. Vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yhteydessä antibioottien käyttöön. Tilanteen parantaminen vaatii aktiivisia toimia – antibioottien tarpeetonta käyttöä pitäisi vähentää.
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät ole terveelle eläimelle vaarallisia, mutta niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaikeutuu ja eläinten paraneminen voi viivästyä. Pahimmillaan tehokasta lääkettä ei enää löydy.
Vastustuskykyiset bakteerit voivat myös siirtyä eläinten ja ihmisten välillä, joten niillä on myös merkitystä väestön terveydelle.
Iho- ja virtsatietulehdusten hoito vaikeutumassa
Iho- ja pehmytkudosinfektioita aiheuttavasta Staphylococcus pseudintermedius -bakteereista on kehittynyt metisilliiniantibiootille vastustuskykyisiä muotoja (MRSP-bakteeri).
– Nämä muodot alkoivat yleistyä Suomessa vuonna 2009. MRSP-bakteerit ovat vastustuskykyisiä useille erilaisille antibiooteille. Koirien ja kissojen S. pseudintermedius -bakteereista noin 10–15 prosenttia on jo MRSP-kantoja. Muille lääkkeille vastustuskyky on vielä yleisempää, kertoo eläinlääkäri Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriosta.
MRSP-bakteeria löytyy usein oireettomiltakin potilailta, erityisesti kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsiviltä eläimiltä.
Virtsatietulehduksia aiheuttava Escherichia coli -bakteerin vastustuskyky virtsatietulehdusten hoitoon käytetyille ensisijaislääkkeille on Rantalan mukaan huolestuttavan yleistä.
– Lähes joka kolmas E.coli -bakteeri on vastustuskykyinen amoksisillini-klavulaanihapolle ja joka viides trimetopriimi-sulfonamidille, jotka ovat yleisimmät virtsatieinfektioihin käytetyt antibiootit, toteaa Rantala.
Laajakirjoista beetalaktamaasia eli ns. ESBL-entsyymiä tuottavien bakteerien osuus kissojen ja koirien E.coli -bakteereista on neljä prosenttia. Myös ESBL-bakteerit ovat lähes aina vastustuskykyisiä useille muille antibiooteille, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa huomattavasti.
Antibioottien käyttöä vähennettävä
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta sanoo, että antibioottiresistenssin lisääntyminen on saatava taitettua ja eläinlääkäreiden varmistettava, ettei antibiootteja käytetä tarpeettomasti.
– Eläinlääkäri tekee diagnoosin ja valitsee tehokkaimman hoidon. Antibiootti ei ole aina tarpeen. Jos antibioottihoitoon kuitenkin päädytään, oikea antibiootti valitaan laboratoriotutkimusten perusteella, muistuttaa Helin-Soilevaara.
Suomessa on vuodesta 2002 lähtien seurattu systemaattisesti eläinperäisten bakteerien vastustuskykyä antibiooteille.
Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä.
