Verkkouutiset

Seppo Kääriäinen: Populismilla leimattu puolueita ”tiettyyn reunaan”

Ministeri Seppo Kääriäinen korosti Kultarannassa, että kaikissa puolueissa viljellään populistista puheenpartta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kultarannan päätöskeskustelussa Politiikka murroksessa, kestääkö demokratia? nousi esiin kysymys siitä, mitä populismi oikeastaan on? Väittely lähti liikkeelle, kun yleisössä istunut Liike Nytin kansanedustaja Harry Hjallis Harkimo pyysi panelisteilta tähän määritelmää.

– Eikö (Jussi) Halla-aholla ja perussuomalaisilla ole aika selvä näkemys, mitä ne haluavat tehdä. Voisiko se olla populistista, että voitat vaalit ja lupaat kauhean paljon, mutta et kuitenkaan anna sitten mitään? hän haastoi.

Harkimo halusi tietää myös, pitävätkö panelistit Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia populistina.

Paneelissa istuivat ministeri Seppo Kääriäinen, professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta, puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari Suomen Atlantti-Seurasta sekä ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski Helsingin Sanomista.

Moderaattorina toimi toimittaja Olli Seuri Yleisradiosta.

– Itse ymmärtäisin, että kyse on liikkeistä, jotka ovat tulleet korostamaan kansallisvaltioiden merkitystä. Mutta tietenkin populismi on myös argumentointitapa, jossa ikään kuin puhutaan kansan nimissä ja ollaan eliittejä vastaan, professori Anu Kantola pohdiskeli.

Kantola lisäsi, että mukaan on tullut myös vasemmistopopulismia viitaten Etelä-Euroopan talouskriiseihin.

”Turpiin kyllä tulee”

Ministeri ja keskustan entinen, pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen totesi, että populismille ja populisteille on vuosien ja vuosikymmenten mittaan muotoutunut ”tietty leima”.

– Sillä halutaan myös leimata puolueita vähän näin miinusmerkkisesti.

Toisaalta Kääriäinen huomautti, että perussuomalaisten entiselle puheenjohtajalle Timo Soinille populistipuolue oli ”positiivinen nimitys” ja se antoi positiivisen sisällön koko politiikalle.

Kääriäisen mukaan täytyy kuitenkin sanoa, että populismilla on leimattu puolueita ”vähän yksipuolisesti siihen tiettyyn reunaan”.

– Ja jos joku sitten rupeaa puolustamaan populismia vaikka tältä pohjalta, niin turpiin kyllä tulee ainakin nykyisessä ilmapiirissä että ei oikein kärsi sanoa mitään neutraaliakaan koko tästä asiasta, Kääriäinen katsoi ja jatkoi:

– Minusta pitäisi nähdä myös se, että kaikissa liikkeissä, kaikissa puolueissa on populistista käyttäytymistä ja populistista puheenpartta, jolla pyritään kosiskelemaan kansaa, hakemaan sillä tavalla omalle liikkeelle ja omille ideoilleen kannatusta.

Atlantti-Seruran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari nosti esimerkiksi populismista Saksan AfD-puolueen, joka ensin harjoitti ”erittäin relevanttia eurokritiikkiä”.

– Sitten he huomasivat, että eihän tämä mene kansalaisiin ja vaihtoivat  sen maahanmuuttoon.

Jaakonsaaren mielestä populismiin liittyy se, että ”otetaan aihe, jota vähän liioitellaan, pelotellaan ja annetaan asiasta väärä kuva” ja oletetaan, että tällä saadaan kannatusta.

Venäjä ja ”poliittinen teknologia”

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski palasi Harkimon alkuperäiseen kysymykseen ja katsoi, että Macron ei ole populisti.

– Tätä voi perustella sillä, että kun hän aloitti presidenttinä, hän teki itse asiassa varsin kovia talouspoliittisia päätöksiä eivätkä ne olleet helppoa suosion kalastelua. Ja hän kävi vaalitaistelunsa hyvin kansainvälisellä, eurooppalaisella, Marine Le Penin mielestä maailmanhalaaja-agendalla ja voitti.

Aittokoski totesi, että keltaliivien protestien myötä Macronin kannatus romahti ja hän tuli luvanneeksi merkittäviä veronkevennyksiä – onko se populismia – on tietysti tulkinnanvarainen asia.

– Minun mielestä ei, vaan se oli normaalia poliittista reagointia.

Aittokosken mielestä populismia olennaisempi kysymys tällä hetkellä kuitenkin on, onko kyse kovan linjan nationalistisista puolueista vai ei.

Ministeri Jaakko Iloniemi kommentoi yleisön joukosta populismi-keskustelua ottamalla esiin olennaisen asian, joka on tullut mahdolliseksi etenkin viime vuosikymmenen aikana.

– Nykyisin voidaan paljon tehokkaammin manipuloida yleistä mielipidettä, hän korosti ja totesi monien yritysten erikoistuneen tiedon manipulointiin.

Näin voidaan vaikuttaa tehokkaasti myös politiikkaan, kuten brexitiin tai Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

– Venäjällä käytetään sanaa poliittinen teknologia, joka liittyy tähän samaan ilmiöön. Tämä on yksi demokratian vaaroista, jos voidaan manipulaatiota ostamalla muuttaa yleistä käsitystä siitä, minkälaista politiikka on.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)