Keskeistä on laajentaa mahdollisuuksia esitutkinnan käynnistymiselle ja syytetoimenpiteisiin ryhtymiselle silloin, kun toiminnalla on järjestäytyneen häirinnän ja maalittamisen piirteitä, käy ilmi OTT Mika Illmanin selvityksestä.
Illmanin mukaan suuria kansainvälisiä sosiaalisen median yhtiöitä pitää velvoittaa torjumaan alustoillaan tapahtuvaa vihapuhetta ja maalittamista. Vastuukysymysten sääntely puolestaan olisi tehtävä tehdä EU-tasolla.
– Eräitä sosiaalisen median ylläpitäjiä pitää lailla velvoittaa valvomaan alustoillaan julkaistua sisältöä ja poistamaan sitä, jos se ilmeisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laissa pitäisi säätää rangaistavaksi tällaisen sisällön poistamatta jättäminen, kun laiminlyönti perustuu tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen, selvityksessä todetaan.
Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi
Illmanin mukaan laittoman uhkauksen säätäminen laajemmin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi on tärkeä uudistus, joka on syytä toteuttaa viipymättä.
– Tämän lisäksi eräitä muita rikoslain säännöksiä syyteoikeudesta tulisi muuttaa niin, että lain kattamat rikokset tulisivat nykyistä laajemmin virallisen syytteen piiriin.
Niin ikään Illman selkeyttäisi sananvapauslain rikoksia, pakkokeinoja ja syyteoikeutta koskevia säännöksiä. Säännösten nykyinen tulkinnanvaraisuus haittaa rikostutkintaa ja lainkäyttöä.
Parempaa työsuojelua ei-työsuhteisille
Selvityksessä perätään myös parempaa työsuojelua, jotta maalittamisen vaikutuksia voidaan rajoittaa.
Illman korostaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien freelance-toimittajien sekä ei-työsuhteisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tueksi pitää luoda järjestely, jolla heihin kohdistuvan maalittamisen vaikutuksia voidaan rajata työsuojelun keinoja vastaavalla tavalla.
Illmanin mukaan maalittaminen on tyypillisesti tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja.
Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin.
Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen myös vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Tämän lisäksi maalittaminen kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.
