Verkkouutiset

Ukrainalaisia varusmiehiä etulinjan juoksuhaudassa Donetskin alueella.  LEHTIKUVA / AFP Anatolii Stepanov

”Se tekisi lopun Natosta sellaisena kuin sen tunnemme”

Ukrainan alistaminen on Konstantin Eggertin mukaan osa Venäjän presidentin historiallista missiota.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja hänen venäläisen virkaveljensä Vladimir Putinin torstaisen puhelinkeskustelun jälkeen useat korkea-arvoiset Venäjän edustajat ulkoministeri Sergei Lavrovista alkaen kiiruhtivat korostamaan, että Moskova ei ole valmis pitkään neuvotteluprosessiin USA:n kanssa eikä perääntymään vaatimuksestaan saada oikeudellisesti sitovia ”turvatakuita” länneltä.

Venäjän viesti on BBC:n Moskovan-toimiston entisen päällikön Konstantin Eggertin mukaan selvä: Putin ei suostu edes harkitsemaan joukkojen vetämistä Ukrainan rajalta ennen kuin Nato on perunut Ukrainalle ja Georgialle vuonna 2008 annetun jäsenyyslupauksen.

– Toimittuaan yli 20 vuotta kansainvälisellä areenalla Putin tietää vallan hyvin, ettei näin tule koskaan tapahtumaan, Konstantin Eggert kirjoittaa Deutsche Wellen julkaisemassa artikkelissa.

Ukrainalle ja Georgialle annetun lupauksen eli niin sanotun Bukarestin kutsun peruuttaminen ja Naton Keski-Euroopassa olevien joukkojen vahvuuden rajoittaminen Venäjän vaatimusten mukaisesti tarkoittaisi hänen mukaansa käytännössä sitä, että Kreml saisi veto-oikeuden puolustusliiton sisäiseen päätöksentekoon.

– Se tekisi lopun Natosta sellaisena kuin me sen tunnemme, hän toteaa.

”Strateginen välttämättömyys”

Eggertin mukaan Putin on katsonut ajankohdan otolliseksi vaatimuksilleen, koska uskoo lännen olevan heikkouden tilassa.

– Biden teki virheen kutsuessaan keväällä Putinin suoriin keskusteluihin sen jälkeen, kun Venäjä oli sijoittanut joukkojaan uhkaavasti Ukrainan rajan läheisyyteen. Putin tulkitsi kutsun heikkouden merkiksi ja viitteeksi Yhdysvaltojen valmiudesta ”vaihtaa” Ukraina siihen, että Venäjä ei sekaannu Washingtonin ja Kiinan väliseen kamppailuun, Eggert sanoo.

Putin on hänen mukaansa myös vihdoin ymmärtänyt, ettei yksikään Ukrainan johtaja tule koskaan toteuttamaan vuoden 2015 Minskin aseleposopimuksia siinä muodossa kuin Kreml niitä tulkitsee.

– Venäjän johto arvioi, että nyt on oikea ja ainutkertainen hetki esittää vaatimuksia, joista se ei ole valmis joustamaan. Saksaa johtavat Venäjä-myönteiset sosiaalidemokraatit, jotka eivät halua luopua Nord Stream 2 -kaasuputkesta. Ranskassa on käynnissä presidentinvaalikamppailu, jossa yksi johtavista ehdokkaista lupaa irrottaa maansa Natosta ja kumota Kremlin vastaiset pakotteet. Yhdysvaltoja johtaa lähes kahdeksankymppinen presidentti, jonka hallinto jakautuu ”Kiina ensin”-realisteihin ja ”ei unohdeta Venäjää”-internationalisteihin, Eggert toteaa.

Putin ajaa hänen mukaansa nyt itseään tietoisesti nurkkaan voidakseen kiihdyttää sotatoimia Ukrainaa vastaan. Taustalla on Putinin näkemys sodasta strategisena välttämättömyytenä ja osana hänen historiallista perintöään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)