Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, että turveyrittäjät tietävät, mikä tulevaisuudessa odottaa: turpeen kysyntä vähenee, eivätkä he mahda sille mitään.
– Päästökauppa on turpeen pohjaongelma, ja sen hinta on nopeasti noussut. Viime syksyn veronkorotus koettiin viimeiseksi niitiksi, josta alkoi hallitsematon kierre turpeen alasajossa. Sehän ei ole järkevää. Muutoksen pitää tapahtua hallitulla tavalla, Leppä sanoi tiistaina politiikan toimittajien tapaamisessa.
Päästökaupan sääntöjen mukaan energiaturpeen polttaminen edellyttää, että energiayritys ostaa päästöoikeuksia. Niiden hinta on viime kuukausina noussut nopeasti. Hallitus puolestaan päätti viime syksynä korottaa fossiilisten polttoaineiden verotusta, koska hallitus tavoittelee ohjelmassaan turpeen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Vero on kytketty päästökauppaan siten, että jos päästöoikeuksien hinta laskee, vero kiristyy.
Lepän mukaan turpeen käyttö puolittuu huomattavasti nopeammin kuin hallitusohjelman tavoitteeksi on kirjattu. Hallitus etsii tällä viikolla puoliväliriihessään helpotusta turveyrittäjien vaikeaan tilanteeseen.
– Ala on ollut löysässä hirressä, eikä ihan löysässäkään vaan tiukassa hirressä. Nyt pitää päätökset saada aikaan, Leppä sanoo.
Hänen mukaansa keskusta haluaa varmistaa kolme asiaa. Ensinnäkin puolue haluaa varmistaa energiantuotannon huoltovarmuuden. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus on todennut, että turpeen merkitys on suuri polttoaineiden turvavarastoille.
Toiseksi keskusta haluaa varmistaa, että kasvu- ja kuiviketurpeiden tuotanto jatkuu. Ongelma on, että niitä kerätään samoilta soilta kuin energiaturvetta.
Kolmanneksi keskusta vaatii oikeudenmukaista siirtymää turveyrittäjille ja työntekijöille. Monissa energialaitoksissa lämpökattilat on rakennettu ja säädetty siten, että niissä poltetaan turvetta joko pää- ja täydentävänä polttoaineena. Turpeen pois jättäminen edellyttää kalliita muutostöitä.
Leppä ei paljasta, mitä keskusta tarkkaan ottaen tavoittelee puoliväliriihestä. Hän kuitenkin kertoo, että huoltovarmuuskynnyksen korottaminen on yksi mahdollisuus turvata turpeen kohtuullinen kysyntä jatkossa.
– Huoltovarmuuskynnyksen alarajan nosto voisi olla oikein tervetullut. Se toisi pohjakysynnän turpeelle.
Yrityksille puolestaan voitaisiin ehkä maksaa tukea oikeudenmukaisen siirtymän EU-rahastosta. Leppä sanoo, että tämän suunnitelman ylle on kuitenkin kerääntynyt ”tummia pilviä”. On näet epävarmaa, voidaanko EU-varoja käyttää yksittäisten yritysten menetysten korvaamiseen.
– En käy arvailemaan, mikä lopullinen suunnitelma tulee olemaan. Tarvitaan yhtä aikaa monta asiaa. Ei muutosta jarruteta, mutta sen pitää olla siedettävissä ja asunnoissa pitää olla lämmin. Hallitsematon turpeen alasajo ei ole kenenkään etu.
Turpeella katetaan runsaat viisi prosenttia kaikista polttoaineiden kulutuksesta. Hitaasti uudistuvan turpeen huono puoli ovat hiilidioksidipäästöt, joita syntyy suunnilleen saman verran kuin uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista.
Hallituksessa etenkin vihreät on pitänyt tärkeänä, että turpeen tuotannosta luovutaan ja ettei turpeen verotukea palauteta. Vihreät tukisivat mieluummin yritystoiminnasta luopumista ja työpaikkansa menettäviä.
Leppäkään ei usko, että hallitus peruisi viime syksyn veronkiristyspäätöksen.
– Päätökset on tehty syksyllä, ja voi olla aikamoinen kynnys lähteä sitä muuttamaan.
Turpeen hinnan nousun vuoksi Suomeen on tuotu korvaavaksi polttoaineeksi metsähaketta Venäjältä. Lepän mielestä tilanne ei ole mielekäs.
– Se on taloudellisesti hölmöä maassa, jossa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Kotimaistakin tavaraa on saatavilla.
