Paperiliiton ja SAK:n logot Metallitalossa Helsingin Hakaniemessä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

SDP:n asiantuntija puolustaa ay-liikkeen veroetuja: Voivat kuulostaa suurilta

Ay-liikettä verottamalla verotuotot kasvaisivat Lauri Finérin mukaan 15–25 miljoonaa euroa vuodessa.

SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér kirjoittaa blogissaan huomanneensa, että sosiaalisessa mediassa käydään lähes päivittäin keskustelua ammattiyhdistysliikkeen veroeduista.

Ministeri Iiro Viinanen arvosteli viikonloppuna Helsingin Sanomien mielipidesivulla ay-liikkeen verovapausjärjestelmää, joka hänen mukaansa on kolmikannan tulos. Verkkouutiset kertoi aiheesta tässä jutussa.

Finérin mukaan ay-liikkeen veroetuja on kaksi: Ammattiyhdistykset on vapautettu maksamasta veroa osasta tulostaan, ja palkansaajat ja muut tulonsaajat voivat vähentää ay-jäsenmaksut verotettavasta tulostaan.

Etujen taustalla on Finérin mukaan ay-toiminnan luonne.

− Työntekijöiden välisen yhteistyön eli järjestäytymisen tarkoituksena on parantaa kollektiivisesti työntekijöiden palkkaa ja työehtoja. Samalla se parantaa myös hyvinvointia koko yhteiskunnassa, sillä enemmistö ihmisistä saa valtaosan tuloistaan työstään. Ay-liikkeen takaamat työntekijöiden oikeudet siis hyödyttävät kaikkia yhteiskunnassa – ei ainoastaan liittojen jäseniä tai työväkeä, Finér kirjoittaa.

− Ammattiyhdistykset katsotaan myös verotuksessa niin kutsutuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, joiden verotus on kevyempää kuin liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä tai sijoitusyhtiöillä, hän lisää.

15–25 miljoonaa euroa vuodessa

Finérin mukaan väite siitä, että ay-liike on vapautettu maksamasta veroa, ei pidä paikkaansa. Ammattiyhdistykset ja muut yleishyödylliset yhteisöt muun muassa maksavat veroa liiketoiminnan voitoistaan hänen mukaansa samoin kuin tavalliset osakeyhtiöt.

− Yleishyödylliset yhteisöt eivät kuitenkaan yleensä maksa veroa sijoitustuotoistaan ja kiinteistötuloista maksetaan veroa vain osittain kunnalle. Kaikilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kertyisi todennäköisesti selvästi alle 100 miljoonaa euroa verotuottoja vuodessa, jos niiden sijoitusvoittoja verotettaisiin normaalilla 20 prosentin yhteisöverokannalla. Ay-liikkeen osuudeksi voi arvioida 15–25 miljoonaa euroa vuodessa niiden varallisuuden ja sen tuottojen perusteella.

Finérin mukaan ”numerot voivat kuulostaa suurilta, mutta ne on syytä asettaa oikeaan mittaluokkaan”.

− Ay-liikettä verottamalla saisi kasaan tuskin 0,03 prosenttia Suomen 97 miljardin euron kokonaisveropotista. Ay-liikkeen reilun miljardin euron omaisuus on prosentin tai parin luokkaa suhteutettuna 200 miljardin euron eläkerahastoihin. Varakkailla suomalaisilla on yksin sijoitustuottojen verovälttelyyn käytetyissä vakuutuskuorissa noin 40 miljardia euroa eli moninkymmenkertainen määrä verrattuna ay-liikkeen varoihin, hän sanoo.

Vaalirahoituksen osuus ”häviävän pieni”

Ay-liikkeen toisessa veroedussa ei Finérin mukaan tarkalleen ottaen ole kyse ay-liikkeen vaan palkansaajien ja muiden ay-jäsenten saamasta edusta.

− Sama etu myönnetään myös työantajajärjestöjen ja maataloustuottajien MTK:n jäsenmaksusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kaikkien työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeus pienentää verotuloja yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos oletetaan, että tästä valtaosa koostuu ay-jäsenmaksuista, voidaan arvioida, että palkansaajan verotus kevenee keskimäärin noin 100 eurolla vuodessa.

Jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia siksi, että ne ovat niin kutsuttuja tulonhankkimismenoja. Kannatusmielessä maksetut – eli tulonhankkimiseen liittymättömät – ay-jäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia.

− Tuloverotuksen yleisiin periaatteisiin kuuluu, että verotuksen kohteena on nettotulo: verotettavasta tulosta saa siis vähentää menot, jotka liittyvät tulojen hankkimiseen, esimerkiksi oikeudenkäyntikulut. Siksi tulonhankkimismenot ovat verotuksessa yleisesti verovähennyskelpoisia eikä ay-jäsenmaksu tee asiassa poikkeusta, Finér sanoo.

Vaalirahoituksen osuus ay-liikkeen kokonaiskuluista on Finérin mukaan ”häviävän pieni”.

− Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ammattiliittojen tuki kaikille puolueille oli noin 250 000 euroa. Puhutaan siis promillen murto-osista suhteutettuna liittojen keräämiin yli 600 miljoonan euron jäsenmaksuihin. Tosiasia on, että valtaosa jäsenmaksuista käytetään liittojen perustoimintaan: jäsenien suoraan edunvalvontaan, hän sanoo.

Puheet siitä, että ammattiliitot saavat veroetuja ja niitä verottamalla voisi rahoittaa suuria veronalennuksia, ovat Finérin mukaan älyttömiä.

− Niiden taustalla lienee ay-liikkeen vastaisuus ja narikkaan jäänyt suhteellisuudentaju. Tarkoituksena on luultavasti ammattiyhdistyksiin kuuluvien ihmisten aseman heikentäminen ja työntekijöiden edunvalvonnan nujertaminen, hän sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt