SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman tyrmää hallituksen työllisyyspolitiikkaa kohtaan esitetyn arvostelun.
Hänen mukaansa konkreettisten työllisyystoimenpiteiden puuttuminen on muodostunut julkisessa keskustelussa jo lähes vallitsevaksi totuudeksi.
– Itse asiassa sieltä löytyy niitä iso liuta. Mitä pidemmälle kuljemme kohti 75 prosentin työllisyysasteen polkua, sitä enemmän täytyy keskittyä niihin ryhmiin, joilla on eniten potentiaalia työllistymisessä. Silloin puhumme osatyökykyisistä, nuorista, pitkäaikaistyöttömistä ja maahanmuuttajataustaisista, Antti Lindtman sanoi SuomiAreenassa.
Lindtman mainitsi esimerkkeinä välityömarkkinoiden ja yhteiskunnallisten yritysten kehittämisen sekä pysyvämmän ja korkeamman palkkatuen vaikeasti työllistyville tahoille. Julkisiin hankintoihin on myös tiedossa kriteerit, jotka edellyttävät sosiaalista työllistämistä tietyn rajan ylittävissä hankinnoissa.
– Keinoja on lukuisia. Siitä tulisi pitkä luento, siihen ei viisi minuuttia riittäisi, Antti Lindtman jatkoi.
Feministinen ulkopolitiikka jatkoa Suomen linjalle
Keskustelussa käsiteltiin myös hallituksen linjausta, jonka mukaan Suomi pitää kunnianhimoisia ilmastotavoitteita esillä EU-puheenjohtajakauden aikana. Lindtmanin mukaan asian suhteen on jo käyty ensimmäiset neuvottelut pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla.
– Jotkut maat haraavat vastaan, mutta tulemme käymään neuvotteluja sitkeästi. Emme voi toimia yksin, emmekä toisaalta väistää omaa vastuutamme, Lindtman totesi.
Ruotsin punavihreä hallitus ilmoittautui viime vuonna maailman ensimmäiseksi feminististä ulkopolitiikkaa ajavaksi maaksi. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman (sd.) mukaan linja on todellisuudessa jatkoa myös Suomen pitkään vaalimille periaatteille.
– Kyseessä on meille aivan tutuista asioista, kuten tasa-arvosta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamisesta. Ne ovat suomalaiseen yhteiskuntaan kirjoitettuja kivijalkoja, Heinäluoma totesi.
Hän painotti, että EU:n on pysyttävä myös jatkossa aktiivisena maailman kriisipesäkkeissä syntyvien konfliktien rauhoittamisessa.
– Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat tässä tärkeässä roolissa. On hienoa, että pääministeri Rinteen hallitus on sitoutunut niiden nostamiseen. Niiden kautta voidaan tukea kehittyviä maita ja niiden yhteiskuntia. Tätä kautta koko maailmalla on parempi tulevaisuus näköpiirissä, Eveliina Heinäluoma sanoi.
