Timo Harakka (vas.) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

SDP:ltä veronkierron vastainen ohjelma

SDP on julkaissut kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman.

Ohjelmassa SDP esittää 23 toimenpidettä, joilla Suomi voi torjua monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovilppiä.

Tavoitteena on, että verot maksetaan kokonaan ja oikeaan paikkaan: sinne, missä tulos on tehty.

– Näillä käytännön toimilla aggressiivisesta verosuunnittelusta tulisi laitonta ja varojen kätkemisestä mahdotonta. Sosialidemokraatit ovat taistelleet johdonmukaisesti veronkiertoa ja verokeitaita vastaan 1990-luvulta lähtien, toteaa SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava, kansanedustaja Timo Harakka.

– Uudistuksilla voidaan kehittää julkisiin palveluihin ja tasaveroiseen koulutukseen perustuvaa pohjoismaista yhteiskuntamallia. Verotuksesta tulee oikeudenmukaisempaa, pienyritysten kilpailuasetelmaa parannetaan ja luodaan talouskasvua, Harakka listaa.

Ohjelma sisältää kolmenlaisia toimenpiteitä, joiden SDP arvioi tuovan kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisäverotuotot.

– Tiivistäisimme veropohjaa poistamalla verosuunnittelijoiden käyttämiä lain porsaanreikiä. Toiseksi lisäisimme avoimuutta, jolloin varojen piilottaminen olisi vaikeampaa. Esimerkiksi hallintarekisteriveronkierto saadaan lopetettua varmistamalla viranomaisten tiedonsaanti osaketuottojen todellisista edunsaajista, SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér kertoo.

– Ohjelma sisältää myös tavoitteet, joita Suomen tulee ajaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä laajemminkin. Kyse ei ole pelkästään Suomesta, vaan maailmantalouden oikeudenmukaisuudesta. Nykyhallitus on ollut tässä passiivinen. Suomen tulisi aktiivisesti edistää EU-tason yhteistä yritysveropohjaa ja minimiverokantaa yrityksille, Finér sanoo.

EU:ssa on ryhdytty tarmokkaasti puolustamaan verotuksen oikeudenmukaisuutta. Kesällä 2016 hyväksytty veronkiertodirektiivi on pantava toimeen Suomessakin ensi vuoden aikana.

– Ihmettelen, miksi hallitus on vetkutellut direktiivin valmistelussa. Esimerkiksi Ruotsissa julkaistiin korkovähennystä koskevat tiukennusehdotukset jo kesällä ja direktiivistä on pyydetty lausuntoja myös Hollannissa. Direktiivi tulisi toteuttaa Ruotsin tapaan kunnianhimoisesti ja tämä edellyttää, että sitä ehditään käsitellä eduskunnassa huolella, Timo Harakka toteaa.

Kommentit