Kokoomus on arvostellut ja varoitellut hallitusta valtion velkaannuttamisesta. Koronan aiheuttama velanotto on ymmärretty, mutta ei sitä, että vauhti oli jo kova ennen koronaa eikä sitä, että nytkin velkaa otetaan paljon enemmän kuin koronan aiheuttamat lisämenot ovat.
Hallituspuolueiden taholta on todistettu, että ongelmaa juuri ei ole, koska mikään valtio ei joudu maksamaan velkojaan takaisin. Uskallan kuitenkin väittää, että valtion velkasalkussa ei ole ainuttakaan sellaista paperia, jossa todettaisiin, että tätä velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Eiköhän niissä ole joku takaisinmaksuaika.
Maksamattomuudella tarkoitetaankin sitä, että velkaa voi olla aina, kun entisiä maksetaan, otetaan uutta. Tämä on vaarallista. Kukaan ei tiedä, millä korolla valtio saa lainaa viiden vuoden kuluttua silloin erääntyvän, nyt hyvinkin matalakorkoisen lainan lyhentämiseen. Mutta se on koettu totuus, että mitä enemmän valtiolla silloin on velkaa, sitä korkeampi on tuleva korko.
Vasemmiston näppärät kirjurit (erityisavustaja-armeija) ovat kehittäneet kuvan, jossa osoitetaan, että kokoomus on hallituksessa ottanut enemmän velkaa kuin muut puolueet. Viime aikoina käyrästöä ei ole enää nähty, ilmeisesti kokoomus on menettämässä kärkipaikkansa. Kyseessä on nokkela silmänkääntötemppu. Kokoomus on ollut enemmän hallituksessa kuin muut puolueet, mutta ei koskaan yksin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen valtakunnassa vallitsi konsensus, että sen tuomaa työttömyyden uhkaa torjutaan tuntuvalla lisävelalla. Oppositio ei suinkaan vaatinut velanoton pienentämistä, eduskunnan budjettikäsittelyssä se olisi ollut mahdollista, lisämenoja kylläkin.
Kirjureilta on jäänyt myös huomaamatta, sellainen yksinkertainen tosiasia, että esimerkiksi Sanna Marinin hallituksen ottama velka on lisävelkaa entisen velan päälle. Ei ole kovin kestävää logiikkaa ajatella, että nyt menee hyvin, kun viime vuonna otettiin esimerkiksi kymmenen miljardia, mutta nyt vain kahdeksan miljardia. Ei mene, jos velan määrä on kahdessa vuodessa noussut 18 miljardia.
Realistinen tavoite on, että lisävelanotto saadaan pysähtymään lähivuosina. Se on todella merkittävä haaste, koska väestön ikääntymisen aiheuttamat lisämenot ovat tiedossa ja edessä. Kun sitten koko ajan etenkin vasemmiston kansanedustajat kehittelevät lisämenoja, kuten tämän kirjoituspäivänä 23 demarikansanedustajaa vaatii lokasatasta eläkkeisiin, niin ei hyvältä näytä. Leikkaukset eivät tunnu menevän läpi, ja vaikka suurituloisten verotus nostettaisiin 100 prosenttiin, se ei ongelmaa riittäisi ratkaisemaan.
