SDP:n mukaan koronakriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Taudin toinen aalto uhkaa koko Euroopassa sekä terveyttä että taloudellista kehitystä.
– Kaikkien, jotka pidempään ovat yhteiskuntaa seuranneet, pitäisi myös muistaa mitä nyt ei pidä tehdä – toistaa finanssikriisin jälkeisiä virheitä, SDP:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Johannes Koskinen sanoi eduskunnan käsitellessä valtioneuvoston selontekoa kestävän kasvun ohjelmasta.
Koskisen mukaan finanssikriisin jälkeen Euroopan laajuisesti liian varhain ajoitettu sopeuttaminen syvensi lamaa ja söi kasvun edellytyksiä.
– Ei olisi mitään mieltä antaa normaalioloissa elinkelpoisten yritysten ajautua irtisanomisiin tai konkurssiin. Sellaisia ”säästöjä” maksettaisiin takaisin vuosikymmeniä, kovien inhimillisten ja taloudellisten korkojen kera, Koskinen varoitti.
Kauppakumppaneiden kasvu luo viennille markkinoita
Koskisen mukaan harvoin on taloustieteilijöiden kesken valinnut yhtä suurta yksimielisyyttä siitä, että nyt tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa.
– Tänään käsittelyssä oleva Suomen kestävän talouden selonteko on juuri tätä elvytystä. Oppositio tulee varmasti nostamaan moneen kertaan esille sen, että Suomi on EU:n elpymispaketin nettomaksaja ja kyseenalaistamaan kannattaako Suomen olla paketissa mukana, Koskinen sanoi.
Paketin on arvioitu kohentavan EU:n BKT:ta jopa 2 prosenttia.
– Kasvulla on aina kerrannaisvaikutuksensa, ja pienen avoimen kansantalouden on turha haaveilla nopeasta kasvusta, jossa sen kauppakumppanit eivät ole mukana. Muiden kasvu ja nousu taantumasta luovat Suomen viennille markkinoita.
Koskisen mukaan Euroopan sisällä yhdessä tehdyt panostukset vihreään siirtymään, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä digitalisaatioon ovat vaikuttavampia kuin hajanaiset kansalliset panostukset.
– Näin toteutettu elvytys ei ainoastaan tue nykyistä työllisyyttä vaan luo pohjaa kestävälle kasvulle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle pitkälle tulevaisuuteen, Koskinen perusteli.
Suomella on varaa elvyttää
Koskinen sanoi, että Suomen julkisyhteisöjen velan koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 70 prosentin tasolla.
– Tämä on euroalueella keskitasoa. Pidemmällä aikavälillä on viisasta pyrkiä matalampaan tasoon, mutta mitään syytä välittömään huoleen ei ole. Entä sitten velkaantumistahti? Myös vuoden 2020 budjettialijäämä on sekin alle euroalueen keskitason, Koskinen sanoi.
Hänen mukaansa Suomi on lisäksi saanut alijäämälle hyvää vastinetta.
– Taloutemme on selvinnyt koronakriisistä parhaiden joukossa, ja se pienentää kestävyysvajetta myös pidemmällä aikavälillä.
Koskisen mukaan Suomella on siis varaa elvyttää.
– On tietysti totta, ettei velkaantuminen voi jatkua nykyistä tahtia loputtomiin. Pidemmällä aikavälillä on viisasta varautua tuleviin kriiseihin matalammalla velkatasolla, Koskinen totesi.
