X
SULJE MAINOS
Horneteille etsitään korvaajaa HX-hankkeessa. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

SD-edustaja vertailee hävittäjiä lastensairaalan hintaan

Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi HX-hanke on loppusuoralla.

Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) toimittamaan Raportti uusien hävittäjien hankinnasta -teokseen on kirjoittanut yli 30 alansa asiantuntijaa.

– Kaikkia raportin kirjoittajia yhdistää tavoite käydä nähtyä laajempi julkinen keskustelu aiheesta, toteaa Kiljunen tiedotteessaan.

HX-hankkeella pyritään korvaamaan nykyisten Hornetien suorituskyky täysimääräisenä. Tosiasiassa eduskunnan hyväksymä 10 miljardin euron tilausvaltuus toteuttaa paljon enemmän. Hornetien hankintahinta 1992-1994 oli nykyeuroina 3,4 miljardia.

Raportissa kysytään, tarvitseeko Suomen maanpuolustus lähes 190:n Hornet F/A-18 hävittäjän kapasiteetin? Yhden HX-hävittäjän ostohinta on noin 170 miljoonaa euroa. Kiljusen mukaan luku vertautuu Helsingin Meilahteen 2018 valmistuneeseen lastensairaalaan, jonka rakennuskustannukset olivat 185 miljoonaa euroa.

Kirjassa todetaan, että Suomen hävittäjälaivasto on yksi Euroopan suurimmista, kun pois luetaan hävittäjiä valmistavat maat. Raportti tarkastelee, pärjäisikö Suomen maanpuolustus vähemmällä, erityisesti kun miehitetyt monitoimihävittäjät ovat nopeasti vanhenevaa sotateknologiaa. Viime vuosikymmenten sodissa hävittäjien osuus pudotuksista on ollut 0-3 prosenttia. Ilmatorjunta ja ohjukset pudottavat hyökkäävät koneet.

HX-hankkeessa on sotilaallinen suorituskyky asetettu painavimmaksi valintakriteeriksi, kun viideltä hävittäjävalmistajalta on pyydetty tarjoukset. Ilmavoimien esityksestä valtioneuvosto päättää syksyllä 2021, mikä konetyyppi valitaan.

– Hävittäjäkandidaatit eroavat toisistaan, eivät vain sotilaalliselta suorituskyvyltään, vaan myös taloudelliselta ja poliittiselta suorituskyvyltään sekä itsenäiseltä toimintakyvyltään. Päätöksentekijän on syytä tuntea hävittäjien erot näissä kaikissa, sanoo Kiljunen.

Raportti osoittaa, että ero hävittäjäkandidaattien ylläpito-, huolto- ja käyttökuluissa saattaa olla jopa nelinkertainen. Elinkaarikustannus saattaa eri hävittäjillä olla matalimmillaan 20 miljardia ja korkeimmillaan 40 miljardia euroa.

Kiljusen mukaan päättäjien ja veronmaksajien on syytä olla perillä näistä eroista ja siitä, kuka kantaa vastuun, jos hävittäjien ylläpitoon varattu kymmenen prosenttia puolustusmenoista eli kaavailtu 250 miljoonaa euroa ylittyy.

Kiljunen huomauttaa, että hävittäjäkandidaatit eroavat merkittävästi siinä, missä määrin niiden huolto ja käyttö ovat riippuvaisia rakentajamaasta, eli mikä on huoltovarmuuden taso. Samoin teollisen yhteistyön luonteessa ja määrissä on olennaisia eroja. Asetettu 30 prosentin eli lähes kolmen miljardin euron teollisen yhteistyön tavoite merkitsee kotimaassa 20 000–25 000 henkilötyövuotta korkean teknologian aloilla.

Läntinen perussuunta ei muutu

Kirja perää avoimuutta hävittäjäkandidaattien eroista, eli kotimaisen työllisyyden, tutkimuksen ja tuotekehittelyn, vuosittaisten käyttö- ja ylläpitokustannusten sekä itsenäisen toimintakyvyn ja huoltovarmuuden osalta

Raportin mukaan HX-hävittäjäkandidaateista yhdet ovat omimmillaan offensiiveissa, toiset puolustustehtävissä. Ilmataisteluissa tarvitaan nopeutta ja ketteryyttä. Etäälle iskettäessä täytyy pysyä piilossa pitkään ja pystyä eliminoimaan vastustajan ilmatorjunta sekä olla varustettu pitkänkantaman ohjuksin.

Kiljunen sanoo, että ilmavoimien sotilaallisen suorituskykylaskelman ydin on siinä, painotetaanko Suomen ilmatilan ja maan puolustusta vai kaukovaikuttamista.

Valittiin hävittäjäkandidaateista mikä tahansa, Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön läntinen perussuunta ei muutu. Raportin mukaan ei silti ole yhdentekevää, syveneekö Suomen sotilaallinen side Yhdysvaltoihin entisestään vai nouseeko puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa uudelle tasolle vai sitoutuuko Suomi vahvemmin Euroopan puolustusytimeen ja puolustusteolliseen yhteistyöhön.

Raportti kyselee, onko olemassa riski, että hävittäjähanke kytkee ilmavoimamme alueen ulkopuolisen suurvallan ilmavoimien jatkeeksi? Ajautuuko maamme tällöin osaksi suurvaltojen vastakkainasettelua uhka- ja pelotejärjestelmineen ja tätä kautta potentiaalisen ensi-iskun kohteeksi? Kääntyykö mittavan HX-hankkeen turvallisuusvaikutus näin päälaelleen?

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt