Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö oli maanantaina vuorossa Yleisradion tunnin pituisessa presidenttitentissä. Siihen kuuluu kunkin ehdokkaan suorassa lähetyksessä pitämä seitsemän minuutin puhe.
Seuraavassa on Sauli Niinistön puhe litteroituna. Väliotsikot ovat toimituksen tekemät.
Oikein hyvää iltaa teille kaikille täällä katsomossa, ja siellä kotona. God kväll till alla här och där hemma.
Haluan puhua teille rauhallista asiaa. Siis rauhasta. Kolmella eri ulottuvuudella. Rauhasta sodan, kriisien vastakohtana. Sitten luonnonrauhasta, ja sitten yhteiskuntarauhasta. Sillä rauha on meidän kaikkien onnellisen elämän perusta.
Ensin sinne sotaisempaan puoleen. Minä en näe Suomeen kohdistuvan sodan eikä vakavan kriisin uhkaa. Mutta siitä huolimatta meidän on varauduttava. Ja me olemme varautuneet. Suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maata, enemmän kuin ehkä missään muussa Euroopan maassa. Minä haluan sitä henkeä vahvistaa. Suomella on vahvat puolustusvoimat, niitä on kehitettävä, se vaatii resursseja. Minä olen niiden takana.
Me tarvitsemme myös ystäviä. Läntinen yhteistyö on tiivistynyt. Meidän suhteemme Ruotsiin, erityisesti turvallisuuspolitiikassa juuri nyt, on varmasti kiinteämpi kuin vuosikymmeniin, ehkä koskaan. Sitä olen valmis kehittämään.
Me olemme Naton kumppaneita, kehittyneitä kumppaneita, yhdessä Ruotsin kanssa. Siitä meille on paljon hyötyä. Meillä on myös suora yhteys Yhdysvaltoihin, yhteistyön puitteissa, sitäkin pitää kehittää.
Niin hyvä kuin voi olla
Haluan että Euroopan unioni olisi turvallisuusyhteisö. Joka voisi kertoa meille eurooppalaisille, että unioni pitää huolen turvallisuudestanne, terrorismia vastaan, kriisejä vastaan, jopa sotaa vastaan. Minä en kannata liittovaltiota enkä sotilasliittoa, eikä tämä sitä vaadi. Vaan tämä vaatii yhteistä tahtoa, eurooppalaista yhteistä tahtoa.
Me ylläpidämme suhteita myöskin itään. Sanoisin että meidän suhteemme Venäjään on niin hyvä, kuin se voi olla, ottaen huomioon Krimin, Ukrainan ja sanktioiden rasitteet, niissähän me olemme eri puolella. Mutta, meillä on paljon naapurin kanssa yhteistä, vapaata kenttää, kehittää yhteistyötä. Sitä jatkan.
Olen huolestunut siitä että YK on menettänyt paikkansa niissä pöydissä joissa maailman tulevaisuutta ratkotaan. Minä kannatan lämpimästi pääsihteeri (Antonio) Guterresin esityksiä siitä, että YK voimannutetaan uudelleen. Sitä reformia minä kannatan.
Suomella on avoimet suhteet Pekingistä Moskovasta Washingtoniin. Me käytämme niitä omaksi eduksemme. On hyvä tietää, mitä suuret ajattelevat.
Mutta: me myös käytämme niitä globaaliksi hyväksi. Sillä tavalla, että me tarjoamme hyviä palveluja. Ja kun me olemme pienenä maana aika vaaraton keskustelukumppani, meille ehkä ollaan avoimempia. Ne palvelukset voivat olla pieniä, sanan saattamista, jonkin ehdotuksen rakentamista ja eteenpäin viemistä, aina rauhanvälityksiin asti.
Tasapaino järkkynyt
Sitten luonnonrauhaan. Ihmiskunnan ja luonnon tasapaino on järkkynyt. Me kaikki tiedämme ilmastonmuutoksen. Olin itse mukana Pariisissa siitä sopimassa, ja Suomella on mahdollisuus tehdä ohi Pariisin omaakin politiikkaa.
Tarkoitan tällä meidän arktista puheenjohtajuuttamme. Olen nostanut esiin siellä mustan hiilen ongelman, sen että noki peittää arktisen alueen, ja jää sulaa, ja koko maailma kärsii.
Tämän on ymmärtänyt hyvin presidentti (Vladimir) Putin ja jopa presidentti (Donald) Trump totesi, että nämä ovat järkeenkäyvimmät ympäristöperusteet mitä hän on kuullut.
Toinen tasapaino-ongelma luonnon ja ihmiskunnan kesken on huima väestönlisäys, ja sitä tapahtuu erityisesti kehitysmaissa, joissa elämän olosuhteet ovat ehkä kaikkein vaikeimmat. Se voi johtaa jossain vaiheessa kansainvaelluksiin.
YK:n naisjärjestö on kiinnittänyt kovasti huomiota siihen, että naisten asemaa pitää parantaa. Suomi tukee YK:n naisjärjestöä, ehkä eräs suurimpia tukijoita. Minä olen mukana naisjärjestön heforshe-ohjelmassa, jonka tarkoituksena on se, että naiset nostetaan kehitysmaissa eturiviin, tyttöjen koulutus ja opiskelu taataan. Sillä tavalla voidaan myöskin vastata liialliseen väestökehitykseen.
Kaikki voimme jotakin
Menisin sitten yhteiskuntarauhaan. Suomi on maailman vakain maa. Näin on mitattu. Ja tiedättekö, se on valtavan paljon. Koska pieni vakaa on paljon vahvempi kuin suuri ja epävakaa.
Tästä meidän on pidettävä huolta, että se luottamus, joka on kaiken tämän takana, jatkuu. Luottamus toinen toisiimme, mutta luottamus myös suomalaiseen järjestykseen, suomalaiseen demokratiaan, suomalaiseen tasa-arvoon ja – kaikkeen siihen hyvään, mitä tässä maassa on rakennettu.
Minä olen erityisen huolestunut syrjäytyneitten nuorten asemasta. Heitä on paljon nyt. Totta kai julkinen sektori on päävastuussa, mutta minä olen sitä mieltä, että me kaikki voimme tehdä jotakin.
Kerron teille esimerkin. Luulen että monille teistä on käynyt samalla tavalla kuin minulle, että tuolla takaraivossa jossain asuu muistikuvia muutamasta sanasta, jopa jonkun tuntemattoman ihmisen sanomasta, jotka silloin tällöin vain tulevat esiin ja mieleen. Sitä jää vähän ihmettelemään, että hetkinen, miksi? Siksi, että ne ovat vaikuttaneet.
Ja me kaikki voimme vaikuttaa, nuoriin erityisesti, hyvällä tavalla, kannustamalla, tai jopa ojentamalla oikealla tavalla. Siis kannustetaan.
Hyvät kuulijat,
Olen tässä puhunut rauhan asiaa. Koska rauha on elämän perusedellytys. Minä olen valmis edistämään kaikkia näitä, koska se on presidentin homma. Kiitoksia.
