Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö, Laura Huhtasaari, Matti Vanhanen, Nils Torvalds, Tuula Haatainen, Paavo Väyrynen ja Pekka Haavisto Ylen presidenttitentissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Sauli Niinistö Natosta: Tämän vuoksi ei nyt, ehkä toiste

Ylen vaalitentissä presidenttiehdokkaat keskustelivat viidennen kerran ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Yleisradio järjesti torstai-iltana presidentinvaalien puolitoistatuntisen suuren vaalikeskustelun. Se jäi edellisenä iltana järjestetyn MTV:n presidentinvaalitentin varjoon, joka oli kahdeksan ehdokkaan ensimmäinen yhteinen tv-kohtaaminen.

Yle.fi:n appissa kysyttiin katsojilta ”ketkä onnistuivat parhaiten suuressa vaalikeskustelussa”. Kun vaalikeskustelua oli käyty noin 1,5 tuntia, olivat luonteeltaan puhtaasti viihteellisen ja yhä keskeneräisen kyselyn tulokset seuraavat:

1. Sauli Niinistö 2219 ääntä
2. Laura Huhtasaari 959 ääntä
3. Paavo Väyrynen 810 ääntä
4. Pekka Haavisto 786 ääntä
5. Matti Vanhanen 548 ääntä
6. Nils Torvalds 358 ääntä
7. Merja Kyllönen 345 ääntä
8. Tuula Haatainen 324 ääntä

”Ei tässä olosuhteessa”

Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä kysyttiin hänen Ylen vaalikoneessa ottamastaan kannasta, jonka mukaan Naton jäseneksi hakeminen on riippuvaista tilanteesta.

Hän selvensi pyynnöstä, milloin Natoon liittyminen olisi Suomelle mahdollinen ratkaisu.

– Ensinnäkin tässä olosuhteessa jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä. Nimittäin me menettäisimme silloin sen mahdollisuuden, josta täälläkin on puhuttu: pysytellä kriisin ulkopuolella. Jos me olisimme Naton jäsen, me olisimme automaattisesti osallinen siinä, mitä aluksi puhuimme Baltian kahinan tai suorastaan sotilaallisen yhteenoton osalta, Sauli Niinistö sanoi.

– Mikä sitten saattaa muuttaa tämän? Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaa joka tapauksessa meille tarpeen puhua mitä tapahtuu meidän ja Ruotsin väliselle hyvin pitkällä olevalle puolustusyhteistyölle.

Tämä ei Sauli Niinistön mukaan ole kuitenkaan kaikkein merkittävin asia, vaan:

– Jos spekuloida täytyy, niin jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet – se on siihen lyöty – niin silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Nato-jäsenyyttä, jos se etu, joka meillä tavallaan tällä hetkellä on, olisi menetetty, Sauli Niinistö sanoi.

Hän ei kuitenkaan usko että tähän päädytään, koska tällä hetkellä Venäjä pyrkii lähentymään Euroopan unionia.

– Toinen positiivisempi kuva on se, että jos yhtäkkiä palattaisiin liennytykseen samaan tapaan kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin puhuttiin jopa siitä että jos Venäjä harjoittelisi yhdessä Naton kanssa. Silloin oltaisiin huomattavasti pehmeämmässä tilanteessa.

– Mutta tärkeänä minä pidän sitä, että me säilytämme tuon mahdollisuuden (Nato-jäsenyyteen), koska se (mahdollisuus) jo sinänsä on meille väline.