Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti puheessaan YK:n yleiskokouksen 75. yleiskeskustelussa, että koronapandemia on määritelmänsä mukaisesti maailmanlaajuinen haaste.
– Siihen on myös vastattava maailmanlaajuisesti. Yksikään maa ei pysty taistelemaan tätä yhteistä vihollista vastaan yksin. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa, presidentti sanoi.
– Juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kykymme tarjota sellaisia heikkenee. Monenkeskisyys kärsii niin sisäänpäin kääntyneestä nationalismista kuin suurvaltojen välisestä kilpailusta. Yhdessä vuosikymmenten saatossa rakentamiimme instituutioihin kohdistuu kasvava paine.
Hänen mukaansa kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän ja niitä tulkitaan tavoilla, jotka heikentävät sekä niiden voimaa että legitimiteettiä.
– Loppujen lopuksi, jos yhteisesti sovittuja sääntöjä lakataan kunnioittamasta, sääntöihin perustuvasta järjestyksestä ei ole enää paljon jäljellä.
Presidentti Niinistö korosti, että tämän kehityksen suunta pitää kääntää.
– Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia.
– Yhtä itsestään selvää on, että kaikkien kansainvälisten instituutioiden on mukauduttava muuttuviin olosuhteisiin. Uudet toimijat ja uudet teknologiat luovat uudenlaisia haasteita. Vanhat rakenteet ja vanhat välineet eivät yksinään riitä vastaamaan niihin. Mutta jos vain hylkäisimme olemassa olevat rakenteet, syntyisi vaarallinen tyhjiö.
Presidentti Niinistön mielestä ydinaseista on tulossa tästä erityisen huolestuttava esimerkki.
– Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme viimeisetkin ydinasevalvonnan rippeet. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että ydinasevallat löytäisivät tavan rakentaa keskinäistä yhteisymmärrystä ja luottamusta.
– Tässäkin suhteessa tuemme ajatusta turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten välisestä tiiviimmästä dialogista. Eikä tämä suinkaan rajoitu vain asevalvontaan. Loppujen lopuksi koko YK-järjestelmä voi toimia vain, jos P5-maat kykenevät yhteistyöhön.
Pandemia iskenyt erityisesti naisiin
Presidentti Niinistön mukaan sääntöihin perustuvalle järjestykselle oikeusvaltioperiaatteen merkitys on keskeinen.
– Jokainen askel kohti sen vakiintumista osaksi kansainvälisiä suhteita on ollut edistysaskel koko ihmiskunnalle. Jos vaikenemme ja käännämme katseemme pois, annamme vain valtuutuksen väärintekijöiden toiminnalle ja vapautamme heidät oikeudellisesta vastuusta.
– Meidän on lopetettava rankaisemattomuus kaikkein vakavimmissa rikostapauksissa. Tämän tulisi koskea kaikkia, myös vahvoja ja valta-asemassa olevia.
Presidentti Niinistön mielestä yksikään hallitus ei saisi kriisin varjolla rikkoa ihmisoikeuksia tai rajoittaa demokratian ja kansalaisten liikkumatilaa.
– Yhdenkään hallituksen ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka horjuttavat kunnioitusta oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä sitoumuksia kohtaan.
Pekingin julistus ja toimintaohjelma, joka on toistaiseksi edistyksellisin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva asiakirja, hyväksyttiin 25 vuotta sitten.
– Valitettavasti juhlavuosi ei ole ainoa syy siihen, että se on tänä vuonna niin ajankohtainen. Pandemia on vaikuttanut erityisen ankarasti naisiin, hän totesi.
Presidentti Niinistön mukaan naisille aiheutuneet raskaat taloudelliset ja sosiaaliset seuraamukset ovat kumonneet viime vuosikymmeninä saavutettua edistystä. Pyrkimykset heikentää naisten ja tyttöjen oikeuksia, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, jatkuvat.
– Palauttaaksemme taas kehityksen suunnan oikeaksi, meidän on lunastettava antamamme lupaukset. Pekingin julistuksen lisäksi tämä tarkoittaa, että noudatamme myös Istanbulin sopimusta, joka on uraauurtava oikeudellinen väline naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Suomelle naisten ja tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajassa arvopohjassa ihmisoikeudet kuuluvat arvoista tärkeimpiin. Tämä sekä pitkäaikainen sitoutumisemme ihmisoikeuksien edistämiseen ovat syyt siihen, miksi maamme hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022–2024, hän sanoi.
