Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kantaa huolta keskustelun kärjistymisestä. Hänen mukaansa vihasta tehdään normaalia.
– Loppuvuodesta hätkähdin, kun kuulin haastateltavan Lontoon kadulta kuvaavan Brexit-erimielisiä: ”olemme oppineet vihaamaan toisiamme”. Kun asia, vaikka kuinka merkittävä, nostaa vihaa toisin ajattelevaa kohtaan, ollaan menossa kohti huonoa. Vihan kulttuuri ei kauas kanna. Se kaataa, Sauli Niinistö sanoi perinteisessä uudenvuodenpuheessaan.
Presidentin mukaan tapamme keskustella on nopeasti muuttunut.
– Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”, Niinistö sanoi.
Presidentti huomauttaa, että ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä.
– Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.
Presidentin mukaan maalittaminen ja vihapuhe ovat uudempaa ilmaisua yleisessä keskustelussa. Hän muistuttaa, että lainsäätäjä on ollut kaukaa viisas. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu vastuuseen, myös kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan.
– Suomessa on, aivan oikein, korostettu vähemmistöjen oikeuksia ja suojattu niitä. Yksilöiden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki.
Uusi ilmiö sisäpolitiikassa
Presidentin mukaan sisäpolitiikan ja parlamentarismin osalta on havahduttu uuteen ilmiöön, pääministereiden vaihtuvuuteen. Hän huomauttaa, että pääministerin tiuhaksi muodostunut vaihtorytmi ei kuitenkaan kerro parlamentarismin haurastumisesta.
– Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta. Vuodesta 2003 lukien nyt aloittanut hallitus on yhdeksäs ja pääministeri kahdeksas. Aiemmin totuttu täyden vaalikauden rytmi on pudonnut keskimäärin alle kahden ja puolen vuoden. Äkkiseltään luvut voisi tulkita haurastuvan parlamentarismin tai levottoman poliittisen tilanteen aiheuttamiksi. Näin ei kuitenkaan ole. Yksikään hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen eikä kertaakaan ole päädytty poliittiseen pattitilanteeseen. Oikeastaan päinvastoin. Kesken kauden eronnutta hallitusta on pikaiseen seurannut uusi hallitus lähes identtisellä ohjelmalla ja kokoonpanolla. Lukuun ottamatta vaihtunutta pääministeriä.
Presidentti haluaa rohkaista pääministereitä jakamaan vastuuta. Tällöin myös taakka kevenee ja kaudet kenties pitenevät.
– Kiinnittäisin jälleen huomiota siihen, että hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan. Tämä kiistaton yhteisvastuu on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan.
