Tarvittavat kannattajakorttit ehdokkuuttaan varten maanantaina oikeusministeriölle jättänyt Paavo Väyrynen osallistui samana päivänä Ilta-Sanomien presidentinvaalimessuille.
Paavo Väyrynen sanoi presidentti Sauli Niinistön ajavan liittoutumispolitiikkaa ja syytti hänen ajavan EU:n muuttamista sotilasliitoksi. Tätä Väyrynen pitää vielä pahempana kuin Nato-jäsenyyttä, koska Suomelle tulisi kovemmat sotilaalliset velvoitteet.
Väyrysen mukaan hänelle alkoi yli vuosi sitten syntyä vahva epäilys, että Sauli Niinistö ei pyrikään pitämään Suomea Paasikiven linjalla, vaan pyrkii siihen, että Suomi sotilaallisesti liittoutuisi.
– Tästä tuli Kultaranta-keskustelujen yhteydessä lopullinen todistus. Hänen kannanottonsa silloin, ja se että hän neuvottelee (EU:n ulkoministeri Federica) Mogherinin kanssa Euroopan unionin yhteisen puolustuksen muodostamisesta. Tämähän jos mikä osoittaa, että hän pyrkii muuttamaan Euroopan unionia sotilasliitoksi ja ylittää toimivaltuutensa, kun käy neuvotteluja presidenttinä komission kanssa Euroopan unionin yhteisestä puolustuksesta, Paavo Väyrynen sanoi.
Paavo Väyrynen totesi, että ”viimeisen vuoden ajan me olemme (Sauli Niinistön kanssa) olleet Suomen politiikan päävaihtoehdot, kun on kysymys Euroopan unionista, euroalueesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, suhtautumisesta liittoutumiseen”.
– Niinistöhän pyrkii siihen, että Euroopan unioni muutettaisiin sotilasliitoksi ja siitä tulisi sitten Naton eurooppalainen pilari.
Eri ulottuvuudet
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistöä haastateltiin IS:n presidentinvaalimessuilla myöhemmin maanantaina. Häneltä kysyttiin myös Paavo Väyrysen puheista.
Juontaja totesi Niinistölle ensin kevyessä jutustelussa, että Väyrynen tuki tätä viime kesään asti, jonka jälkeen tapahtui jotain.
– En tiedä ihan tarkkaan mitä se oli, mutta tietysti tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että kaikki mitä tein viime kesään mennessä, hän on hyväksynyt. Hän kannatti siihen asti minun ehdokkuuttani, Sauli Niinistö myönsi.
– Se johtui hänen mukaansa Kultaranta-keskusteluista, joissa oli Euroopan unionin puolustusulottuvuudesta kysymys.
Sauli Niinistöltä kysyttiin miltä tuntuu kun nelinkertainen presidenttiehdokas ”tulee ja ryntää ja syyttää istuvaa presidenttiä toimivaltuuksien ylittämisestä?”.
– Sen kun ryntää ja syyttää. Ei siinä mitään sen kummempaa ole. Mogherinin kanssa puhuttiin aika paljonkin silloin Euroopan turvallisuusulottuvuuden lisäämisestä. Jos saan siinä oman ajatukseni esittää?, Sauli Niinistö aloitti.
– Kautta maailman historian meillä on ollut erilaisia unioneja. Yleensä lähtökohtana niillä on ollut, että taataan sen unionin ihmisten turvallisuus.
– Brysselissä lähtökohta on ollut vähän toinen. Turvallisuus tulee nyt vasta jälkijunassa. Olen aivan varma, että mitä enemmän Brysselissä nyt kyetään antamaan ihmisille – Euroopan unionin kansalaisille – se kuva, että me pidämme teidän turvallisuudestanne huolta, niin sitä parempaa työtä EU tekee. Tämä on se ulottuvuus, josta minä puhun.
Presidentin mukaan toisen ulottuvuuden eli EU:n armeijan on ottanut esille komission Jean-Claude Juncker.
– Totesin kyllä silloin jo, että joku yhteinen armeija on aika kaukainen ajatus, ja hyvinkin etäällä. On edelleenkin etäällä, Niinistö sanoi.
– Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö Euroopan unioni voisi huolehtia ihmisten turvallisuudesta, paremmin kuin nyt, kantaa siitä huolta.
Sauli Niinistöltä kysyttiin, onko pienen Suomen suuri presidentti muuttamassa EU:ta sotilasliitoksi ihan aloitteentekijänä, kuten Väyrynen katsoo.
– Voi kun ei voimat siihen riittäisi, eikä ehkä halukaan. Mutta sopiihan sitä jutella.
Pohjois-Korea on loukkaavaa
Sauli Niinistöltä kysyttiin mielipidemittausten tuloksista.
Hän vastasi hiukan ihmetelleensä suomalaista keskustelua ja kilpakumppanienkin esiin ottamaa ”pohjoiskorealaisuutta” kannatusluvuissa.
– Minusta se on aika loukkaus suomalaisia kohtaan, että heidän mielipiteensä leimataan pakkojohdetuksi. Niin kuin Pohjois-Koreassa ovat, Sauli Niinistö sanoi.
– Että melkein toivoisi, ettei suomalaisia nyt niputettaisi tämän enempää siihen yhteisöön.
