Matti Vanhanen (vas.), Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto Evan Presidenttifoorumissa. Lehtikuva/Mikko Stig

Sauli Niinistö kertoi pienestä testistä EU-johtajille – tästä on kyse

Millainen on unioni, joka ei takaa kansalaistensa turvaa?

Maanantai-iltaisen Evan Presidenttiforumin voimakkaimpiin hetkiin kuului presidenttiehdokkaiden keskustelu Lissabonin sopimuksen artiklasta 42.7 eli EU:n turvatakuista.

Artiklassa 42.7 EU:n jäsenet ovat sopineet, että jäsenvaltion joutuessa alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi on muilla jäsenvaltioilla velvollisuus antaa apua ”kaikin käytettävissään olevin keinoin” YK:n peruskirjan mukaisesti.

Asia nousi tentissä esille puhuttaessa uskottavasta puolustuksesta.

Vihreiden Pekka Haavisto sanoi EU:n nukkuvan puolustuselementin heränneen Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ranskan kysyttyä auttamisvalmiutta. Haavisto sanoi laajassa puolustuksessa vannovansa pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön nimiin.

Kansanliikkeen Sauli Niinistö sanoi Suomen rakentavan omilla puolustuskyvyillään kynnyksen, jonka yli on kallista tulla. Hänen mukaansa ”siitä yksinkertaisesti puolustuksessa on kysymys”. Samalla Suomesta tulee kiinnostava partneri ja syntyy liittoumia ”ilman mitään jäsenhakemuksiakin”.

Sauli Niinistö sanoi nostavansa asiassa jälleen kerran EU:n esille.

– Kun nyt puhutaan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, niin minun mielestäni on tärkeää, että me nyt kerrankin selvittäisimme mitä muut ymmärtävät Lissabonin sopimuksen 42.7:lla, jossa siis on ehdoton avunantovelvoite. Paljon kovempi velvoite kuin (Naton) artikla 5:ssa, Sauli Niinistö sanoi.

Presidentti kertoi tehneensä ”pientä testiä” vuosien mittaan eurooppalaisia johtajia tavatessaan.

– Tämä on ollut jotenkin hämmentävää, kun tämän kysymyksen esittää. Esimerkiksi muodossa, että mitä Euroopan unioni tekee, jos joku sen jäsen joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja mahdollisesti vallatuksi. Pidetäänkö silloin vain uusi unionin perustamiskokous ja todetaan että meitä nyt ei olekaan jäljellä kuin 27, tai 26 kun brititkin lähtevät, joten teemme uuden unionin, Sauli Niinistö kuvaili.

– Siis: mikä on sellainen unioni, joka ei ensimmäisenä tehtävänään takaa kansalaisten turvaa? Minusta se ei ole minkäänlainen unioni.

Niinistö mainitsi myös kahdenväliset yhteistyöt eri maiden kanssa, Nato-kumppanuuden kehittymisen ja ”pienen parhaan turvan” eli YK:n ja kansainvälisen järjestyksen, ”sikäli kuin sitä noudatettaisiin”.

Seuraavana puhunut PS:n Laura Huhtasaari sanoi luottavansa asiantuntijoihin, sotilasjohtoon ja ulkopolitiikan johtoon, joilla pitää olla tarpeeksi analyysikykyä uhkiin varautumisesta. Sauli Niinistö sanoi väliin kiitokset luottamuksesta ja kertoi vievänsä terveiset myös hallitukselle.

SDP:n Tuula Haatainen korosti kansakunnan eheänä pitämistä.

Keskustan Matti Vanhanen sanoi olleensa pääministerinä Suomen neuvottelijana hallitusten välisessä konferenssissa, kun Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite kirjoitettiin. Hänen mukaansa ”se tuli muotoon, joka meille sopi oikein hyvin”.

– Se on erittäin vahva artikla, kuten Sauli totesi.

Vanhanen sanoi esittäneensä saman kysymyksen useita kertoja: miten tätä tulkitaan ja mihin ollaan valmiita.

– Tosiasia on se, että EU;n sisällä on jako, että Nato-maat katsovat varsinaisen puolustuksen olevan Naton puitteissa tehtävää. Ja se mitä EU:n puolustuksessa tehdään on ennen kaikkea kykyjen kehittämistä ja kriiisinhallintaa, Matti Vanhanen kuvaili.

Vanhanen sanoi asiassa täytyvän luottaa prosessiin, joka tuo jäsenmaita lähemmäksi toisiaan ja keskinäinen yhteistyökyky kypsyy asteittain. Vielä kovempana artiklana hän piti unionin siirtymistä yhteiseen puolustukseen, joka voi tapahtua Eurooppa-neuvoston päätöksellä.

Pekka Haavisto muisteli Persianlahden sotaa ja Kuwaitin sheikkien käyntiä eduskunnassakin apua pyytämässä YK:n artiklan pohjalta. Ranskan terrori-isku ja Naton tietty epävarmuus avasivat hänen mukaansa nyt avun antamiseen uuden perspektiivin.

Rkp:n Nils Torvaldsin mukaan vahvan artiklan ongelman ydin on samanaikainen heikko käytäntö EU:ssa. Hän kysyi, millä tavalla luodaan järjestelmä, joka pystyy vastaamaan huutoon.

– Ennen kuin olemme koneistossa joka toimii, siihen on pitkä aika. Ja juuri siitä syystä meidän pitää tehdä myös muita turvallisuuspoliittisia päätöksiä, Torvalds katsoi.

He pärjäsivät

Molemmat iltapäivälehdet ovat arvostelleet Evan Presidenttiforumin osanottajien suoritukset.

Ilta-Sanomien neljän toimittajan yhteisarvosanoiksi tulivat: Sauli Niinistö 8-, Nils Torvalds 7,5, Pekka Haavisto 7+, Matti Vanhanen 6,5, Laura Huhtasaari 5,5 ja Tuula Haatainen 5+.

Iltalehden kolme toimittajaa jakoivat leijonia ja lampaita.  Sauli Niinistö sai viisi leijonaa, Nils Torvalds viisi leijonaa, Matti Vanhanen neljä leijonaa, Pekka Haavisto kolme leijonaa, Laura Huhtasaari kolme lammasta ja Tuula Haatainen kolme lammasta.

LUE MYÖS:
Sauli Niinistö Nato-päätöksistä: Meillä ei ole varaa syviin haavoihin
”Ihailen johtajia, jotka ojentavat omiaan”

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt