Venäjä jatkaa tasaisesti joukkojen kokoamista Ukrainan ja Valko-Venäjän rajojen lähelle, Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) satelliittikuva-analyysi kertoo.
CSIS:n tästä löytyvässä artikkelissa todetaan, että Jelnjan kaupungin ulkopuolella olevan varuskunnan majoitus- ja varastorakennusten määrä on kasvanut liki viidenneksellä hiljattain. CSIS:n analyysin perusteella alueelle siirretään jatkuvasti lisää joukkoja Novosibirskiin reilusti yli 3[nbsp]000 kilometrin päähän tavallisesti sijoitetusta Venäjän 41. armeijasta.
– Venäjän kasvava sotilaallinen läsnäolo käsittää liki 100[nbsp]000 sotilasta ja koostuu suuresta määrästä hyökkäysaseita ja -järjestelmiä, CSIS:n arviossa todetaan.
Venäjän kerrotaan siirtäneen Jelnjaan T-80U-taistelupanssarivaunuja, telatykkejä, panssariajoneuvoja, erilaisia raketinheittimiä, lyhyen kantaman ballistisia ohjusjärjestelmiä, tykistöä ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä.
– Sotilaat ja kalusto on sijoitettu noin 260 kilometriä [Ukrainan] rajan pohjoispuolelle – iskuetäisyydelle, arviossa sanotaan.
Valko-Venäjän kireä tilanne mainitaan CSIS:n arviossa vain ohimennen. Jelnja sijaitsee kuitenkin vain noin 120 kilometrin päässä Valko-Venäjän rajasta.
Aikeet epäselvät
Venäjän retoriikka niin Ukrainaa kuin Natoakin kohtaan on ollut viime aikoina poikkeuksellisen jyrkkää. Tämä on herättänyt huolta etenkin yhdistettynä joukkojen keräämiseen, Valko-Venäjän rajakriisiin sekä kiistelyyn kaasusta ja Itämeren venäläisestä Nord Stream 2-kaasuputkesta Euroopassa.
Asiantuntijat ovat aiemmin arvioineet Venäjän joukkojen liikkeiden kielivän jonkilaisista hyökkäysvalmisteluista. Esimerkiksi CNA-ajatushautomon Venäjä-ohjelman johtaja Michael Kofman totesi hiljattain, ettei Venäjän joukkojen siirtoja voi pitää rutiiniharjoituksina tai jonkinlaisina tarkastuksina. Hän ei kuitenkaan pitänyt hyökkäyksen uhkaa välittömänä.
– Näyttää tosiaan siltä, että Venäjän asevoimat on määrätty asettumaan asemiin tulevina kuukausina mahdollista operaatiota varten, Michael Kofman arvioi viikko sitten.
Kofmanin mukaan tilanne voi olla päällä loma-ajan jälkeen. Hänen mukaansa näyttää kuitenkin siltä, ettei poliittista päätöstä toimista ole vielä tehty.
CSIS:n asiantuntijat ovat samoilla linjoilla.
– Kremlin pullistelusta huolimatta on epäselvää valmistautuuko Venäjä tavanomaiseen salamasotaoperaatioon itäisessä Ukrainassa lähitulevaisuudessa.
Vaikka Itä-Ukrainaan onkin vuosien saatossa tuotu valtavat määrät Venäjän kalustoa ja joukkoja, muistuttavat tutkijat Venäjän sotineen tähän asti Ukrainassa pääasiassa epätavanomaisen sodankäynnin keinoin.
Rajalla näkyvien toimien taustalla on CSIS:n arvion mukaan todennäköisesti ainakin kaksi syytä.
Moskovan todetaan olevan ensinnäkin raivona Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden syvenevistä strategisista suhteista Ukrainaan sekä Naton tuesta Ukrainalle. Myös Turkin Ukrainalle myymät sotilaslennokit hiertävät.
– Toiseksi Venäjän johto todennäköisesti arvioi, että Euroopalla ja Yhdysvalloilla on vähän poliittista tahtoa auttaa Ukrainaa sodassa etenkin kun otetaan lukuun muut ulkomaiset ja kotimaiset kriisit, arviossa todetaan.
CSIS arvioikin, että Venäjä tulee jatkamaan Ukrainan käyttöä pelinappulana.
– Venäjä on käyttänyt Ukrainan jäätynyttä konfliktia hyväkseen vuodesta 2014 lisäten tai vähentäen sodan intensiteettiä poliitisten laskelmien perusteella.
