Eduskunta aloitti vuoden 2021 puhumalla aiheesta ”Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2021 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä”.
Ryhmäpuheiden jälkeisessä debatissa kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen totesi työttömyyden olleen 1980-luvun alussa noin neljä prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana työttömyys on tähän nähden ollut yli kaksinkertainen. Avointen työpaikkojen määrä on ollut sama.
– Tätä tarkoittaa rakenteellinen työttömyys, joka on Suomen kirous. Tämä kuvaus löytyy muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreesta raportista, Kai Mykkänen sanoi.
– Eikö tämä olekin suurin köyhyyden syy Suomessa? Sata tuhatta ihmistä voisi päästä töihin.
Rakenteellisen työttömyyden nostaa Mykkäsen mukaan kärkeen myös valtiovarainministeriön eilinen virka-arvio. Sen mukaan ”työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia on mahdollista vähentää lisäämällä työn vastaanottamisen kannustimia sekä työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta”.
Kokoomusryhmyri kysyi valtiovarainministeriltä, yhtyykö tämä ministeriönsä arvioihin ja karvaisiinkin lääkkeisiin.
– Tavoitteemme on varmasti yhteinen: hyvinvointivaltion pelastaminen umpikujalta. Mutta voidaanko veronmaksajien määrää lisätä riittävästi ilman työttömyysloukkujen hillitsemistä? Oletteko siihen valmis?
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mukaan kokoomus on ”huomattavasti rehellisempi”.
– Kokoomus kertoi leikkaavansa työttömyysturvasta. Kokoomus kertoi haluavansa omavastuun asumisesta toimeentulotukeen. Sen seuraus on leipäjonojen piteneminen. Kokoomus haluaa ihmisiä leipäjonoihin, Paavo Arhinmäki sanoi.
Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvisen mukaan Suomessa on hieno perinne tehdä hallitusyhteistyötä yli oikeisto-vasemmisto -rajan.
– Punamultien tulokset ovat vaan olleet huomattavasti parempia – (niillä) meidän hyvinvointiyhteiskunta markkinataloudella on rakennettu. Sen sijaan (Harri) Holkerista (Alexander) Stubbiin on saatu velkaa ja sotkua aikaan, sillä sinipunayhteistyöllä, Antti Kurvinen luonnehti.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan ministeriön raportti selvitti Suomen eroja pohjoismaihin, Saksaan ja Alankomaihin. Arvioitavana eivät olleet nykyhallituksen työt, vaan se, mitä viimeisten kymmenien vuosien aikana on tehty: missä eroja on syntynyt? Ratkaisuja raportissa ei hänen mukaansa esitetty, vaan näkökulmia ja eroja maiden välillä.
– Tältä kannalta nykyhallitus on ryhtynyt kaikkien näiden toimien osalta toimiin. On tehty työllisyyspäätöksiä, on tehty päätöksiä osaamistason nostosta, tutkimus- ja kehityspanostuksen lisäämisestä kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävän kasvun ohjelmalla tullaan hakemaan investointeihin vaiuhitia ja työperäiseen maahanmuuttoon aiotaan saada nopeutta ja niin edelleen, Matti Vanhanen sanoi.
– Työ on käynnissä ja tämä raportti on erittäin hyvä lisä siihen keskusteluun.
– Meidän pitää pystyä samaan kuin muualla. Ehkä syvimmillään se ero liittyy väestökehitykseen, ja työvoiman käyttöön ja työvoiman määrän kehitykseen, Vanhanen jatkoi.
