Euroopan komissio on julkaissut barometrin sukupuolten tasa-arvosta, sukupuoliin liittyvistä stereotypioista ja naisten asemasta politiikassa. Barometrissä käy ilmi, että asenteet perinteisistä sukupuolirooleista istuvat Suomessakin erittäin tiukassa.
Sari Raassina pitää tuloksia osoituksena siitä, että tasa-arvotekoja tarvitaan yhä myös meillä Suomessa.
– Sukupuolirooleja koskevat stereotypiat ovat edelleen erittäin vahvoja. Barometristä käy muun muassa ilmi, että jopa 74 prosenttia suomalaisista uskoo naisten tekevän päätöksiä ennemmin tunteiden pohjalta. Suomalaisista 40 prosenttia puolestaan pitää naisen tärkeimpänä tehtävänä kodista ja perheestä huolehtimista. Mielestäni tämä osoittaa sen, että työtä tasa-arvoisen asenneilmapiirin eteen on tehtävä nykyistä hanakammin, Raassina toteaa.
Suomi on asennemittauksessa yleiseurooppalaista tasoa. Naapurimaamme Ruotsi puolestaan on barometrin mukaan Euroopan kärkeä siinä, kuinka perinteisiä sukupuolirooleja haastetaan. Ruotsalaisista vain kymmenen prosenttia piti kodin hoitamista naisen tärkeimpänä tehtävänä. Naisten tunnepohjaisempaan päätöksentekoonkin uskoi vain 47 prosenttia ruotsalaisista.
– Pidämme sukupuolirooleihin liittyviä asenteita helposti annettuina ja arjen kannalta merkityksettöminä asioina. Asenteilla ja ennakkoluuloilla on kuitenkin hirveän suuri merkitys esimerkiksi naisten työmarkkina-aseman kannalta. Jos naisia pidetään edelleen näin kovalla prosentilla päävastuullisina lastenhoidossa, on sillä väistämättä vaikutuksia myös naisten asemaan työmarkkinoilla ja laajemmin yhteiskunnassa, Raassina sanoo.
Vaikka Suomi ei barometrin mukaan osoittaudu asenneilmapiiriltään muuta Eurooppaa selvästi neutraalimmaksi, on suomalaisten usko oman maan tasa-arvon toteutumisesta silti korkea. Jopa 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että tasa-arvo toteutuu politiikassa ja työelämässä.
– Asenneristiriidat ja vilpitön usko hyvään tasa-arvotilanteeseen näkyivät varmasti myös perhevapaauudistuksen kohtalossa. Uskomme olevamme tasa-arvoisempia kuin todellisuudessa olemmekaan. Ruotsi pesee meidät perhe-elämän ja työmarkkinoiden tasa-arvossa asenteiden lisäksi myös tilastollisesti. Ei ole mitään syytä, miksi emme voisi pyrkiä politiikassa ja asenteissamme samaan, Raassina sanoo.
