Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kehottaa päättäjiä pohtimaan uusia keinoja tällä hetkellä työttömien maahanmuuttajien työllistämiseksi.

Hän viittaa Työpoliittisen aikakauskirjan laskelmiin, joiden mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen vain, jos maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 60 prosenttia.

– Luvun pitää siis olla korkeampi, jotta Suomen taloudellinen huoltosuhde paranisi merkittävästi maahanmuuton seurauksena, Sari Essayah kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Essayahin mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää maahanmuuttajia työelämästä ja passivoi tukiriippuvuuteen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvosteli viime vuonna kotouttamispolitiikkaa ja kehotti laatimaan uusia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.

– Tiettyjen etnisten maahanmuuttajaryhmien työttömyys on erittäin korkea huolimatta pitkästä maassa oleskelusta. Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia meni täällä oleskeleville muun maan kansalaisille. Osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus oli alle viisi prosenttia koko väestöstä, Sari Essayah sanoo.

Maahanmuuttajien pitkittyneen työttömyyden syynä on usein puutteellinen kielitaito. Essayahin mukaan työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin tukiriippuvuudesta eroon.

– Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi. Suomen perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavaa toimeentulotukea ei voi puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää, Sari Essayah toteaa.

Kielilisästä taloudellinen kannustin

Toimeentulotukea pidetään Suomessa perustuslain suojaamana etuutena. Hallitus yritti vuonna 2016 laskea myös maahanmuuttajien saamaa työmarkkinatukea, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi aloitteen.

Kristillisdemokraattien mallissa työmarkkinatukea laskettaisiin aluksi kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrjisi mitään väestöryhmää. Uuden kielilisän kautta työmarkkinatuen voisi nostaa peruspäivärahan tasolle osoittamalla kielitaitonsa.

– Väitän, että integraatiota ja yhdenvertaisuutta tämä esitys edistää enemmän kuin nykyhallituksen pohdinnat palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta, Sari Essayah kirjoittaa.

#Kielikoe muiden pohjoismaiden tapaan käyttöön. #maahanmuutto #kielikoe #työllisyys #kd

Tarjoamme tämänkin ratkaisun auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten koko kannustavan perusturvan mallimme https://t.co/8sTUeKkRBH

— Sari Essayah (@SariEssayah) January 13, 2020