Verkkouutiset

Sanni Grahn-Laasonen: Velan sysääminen nuorille on vastuutonta

Ex-ministerin mukaan koronan vuoksi otetut miljardivelat uhkaavat kaatua pienten ikäluokkien niskoille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen patistaa hallitusta työllisyystoimiin.

– (Sanna) Marinin (sd.) hallitus on suosittu, kuten kriisiaikojen hallitukset koronan myötä kaikkialla maailmassa. Suosiossa paistattelu ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että isänmaan edun kannalta välttämättömät, ikävät päätökset jäävät tekemättä. Korkea työllisyysaste on edellytys sille, että Suomi kykenee huolehtimaan jokaisen kansalaisen vanhuudenturvasta, perheistä ja nuorten tulevaisuudennäkymistä, Grahn-Laasonen kirjoittaa Hämeen Sanomissa.

– Sellaista velkaa ei olekaan, mitä ei joku joutuisi takaisin maksamaan. Velan sysääminen nuorille sukupolville on yksinkertaisesti vastuutonta.

Grahn-Laasonen vaatii toimia nuorten syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Hän muistuttaa, että edellisen hallituksen aikana koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä laski selvästi.

– Olen huolissani siitä, että (Antti) Rinteen ja Marinin hallitusten kaudella nuorten syrjäytyminen on jälleen kääntynyt rajuun nousuun. Se näkyi jo ennen koronaa. Koronakriisi ei ole hallituksen syytä, mutta maan hallituksen tulisi kantaa vastuuta kriisin taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista.

Vahva työllisyyspolitiikka on Grahn-Laasosen mukaan tehokasta lääkettä syrjäytymiseen.

– Hallitus on jälleen siirtämässä – kuinkahan monetta kertaa – päätöksentekoa työllisyyttä vahvistavista teoista tulevaan. Se kostautuu nuorille ainakin kahta kautta: nuorten työllistyminen hidastuu ja koronan vuoksi otetut miljardivelat uhkaavat kaatua pienten ikäluokkien niskoille, hän kirjoittaa.

Entisen opetusministerin mukaan hallituksen esittämä oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise nuorten syrjäytymistä. Grahn-Laasonen käyttäisi määrärahoja varhaiskasvatukseen ja peruskouluun.

– Uudistuksen (oppivelvollisuuden pidentämisen) hintalappu on venymässä 150 miljoonaan euroon, eikä siitä mene euroakaan koulutuksen laatuun tai uusien opettajien palkkaamiseen, hän toteaa.

– Hyvin toimeentulevien perheiden lasten koulukirjojen maksaminen ei ole tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä. Laskimme, että sadalla miljoonalla voitaisiin esimerkiksi palkata yli 1 500 erityisopettajaa lisää ja auttaa tehokkaasti niitä nuoria, jotka tarvitsevat enemmän tukea pärjätäkseen opinnoissa ja arjessa.

Grahn-Laasosen mukaan panostukset varhaiskasvatukseen vähentäisivät syrjäytymistä.

– Peruskoulun syntyyn verrattava tulevaisuusuudistus olisi laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi ja varmistaa kaikkien lasten pääsy varhaiskasvatukseen. Nämä uudistukset loisivat edellytykset ehyelle koulupolulle matkalla työelämään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)