Verkkouutiset

Sanna Marinin esimerkkiyhtiössä työaikakoe lopetti kahvitauot

Putkiyhtiön kuuden tunnin työaikakokeiluun sisältyi myös muun muassa luopuminen pekkaspäivistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Työelämätutkija ja Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Timo Anttila teki vuonna 2005 väitöstutkimuksensa työaikalyhennyksen kokeiluista. Mukana tutkimuksessa oli silloinen putkiyhtiö KWH-Pipe, jota pääministeri Sanna Marin (sd.) on käyttänyt esimerkkinä perusteluissaan siihen, miksi Suomessa pitäisi siirtyä kuuden tunnin työaikaan.

Sanna Marin kirjoitti vuosi sitten liikenne- ja viestintäministerinä toimiessaan, että työajan lyhentäminen voi parantaa työn tuottavuutta.

− Lyhyempää työaikaa on kokeiltu esimerkiksi Ruotsissa ja sillä on ollut myönteinen vaikutus työn tuottavuuteen. Samanlaisia tuloksia on saatu Suomessa 1990-luvun lopulla tehdystä kokeilusta. Esimerkiksi Nokian Renkaiden tuottavuus parani kokeilun myötä 33 prosenttia. Putkiyhtiö KWH Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia ja sen tuoteyksikkökustannus laski. Tuottavuus kasvoi niin paljon, että yhtiöt pystyivät ongelmitta maksamaan kuuden tunnin työpäivästä kahdeksan tunnin palkan, Sanna Marin kirjoitti Aamulehdessä elokuussa 2019.

Anttilan väitöskirjan mukaan vaasalainen putkitehdas vaihtoi vuonna 1996 kolme kahdeksan tunnin työvuoroa neljään kuuden tunnin työvuoroon. Tarkoituksena oli parantaa tuottavuutta ja vastaamista asiakkaiden kysyntään.

Tehdas työllisti tuolloin noin 150 ihmistä, joista noin 90 työskenteli tuotannosta.

KWH Pipen kokeiluun kuului muutakin kuin pelkkä työajan lyhennys. Tehtaassa laskettiin, että siirtyminen kahdeksan tunnin työpäivistä kuuden tunnin työpäiviin vähentäisi työaikaa 10 prosenttia, kun kahvitauot ja pekkaspäivät poistettaisiin käytöstä. Tavoitteena oli löytää tapa lisätä tuottavuutta vastaava 10 prosenttia, jotta palkkataso voitaisiin säilyttää.

Kokeilussa sovittiin paikallisesti, että kahvitaukoja ei pidetä eikä pekkaspäiviä kerry. Kuuden tunnin päivään sisältyi yksi 20−25 minuutin tauko. Pääluottamusmiehen mukaan palkkaus pysyi samana kuin kahdeksan tunnin vuoroissa mutta palkkaus toteutettiin entistä kannustavamman järjestelmän mukaan.

Merkittävä 42,2 prosentin tuottavuuskasvu saavutettiin kokeilun ensimmäisenä vuonna. Palkkakustannukset tuotettua yksikköä kohti laskivat 20,7 prosenttia. Uudistus nopeutti työtahtia selvästi.

Muoviputkituotannossa työntekijöillä on väitöskirjatutkimuksen mukaan ratkaiseva rooli tuottavuuden kehittämisessä. Tuotantokatkojen kustannukset ovat korkeat. Kokeessa saatu tuottavuuden kasvu perustui väitöskirjan mukaan ”tarkkaavaisempaan tuotannon hallintaan”. Työntekijät saivat kokeilussa myös lisäbonuksia työn paremmasta laadusta.

Työnantaja yritti laajentaa kokeilua muihin tuotantoyksiköihin, mutta yritys ei onnistunut. Suurin este oli, että työpäivän lyhennystä ja tiivistettyä työprosessia vastutettiin. Työntekijät myös arvostivat pekkaspäiviä, jotka kokeilu olisi poistanut.

Väitöskirjatutkija on kommentoinut jälkikäteen syitä sille, mikseivät kuuden tunnin työpäivät ole jääneet käytäntöön.

– Lama-aika pikku hiljaa hiipui eikä lyhyelle työajalle ollut tilausta työn jakamisen takia. Ongelmia aiheutti myös se, että yhteiskunta elää kello kahdeksasta viiteen -rytmissä. Kun tästä poiketaan 06–12 -työajalla, se aiheuttaa vaikeuksia vaikkapa lastenhoidossa. Toisille taas kello 18 loppuva vuoro ei sovi harrastusten takia, Anttila totesi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)