X
SULJE MAINOS
Antti Häkkänen (vas.) ja Mari-Leena Talvitie. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sanna Marinin ja Annika Saarikon eri näkemykset: Mikä on hallituksen linja?

Kokoomuksen Antti Häkkänen kysyi eduskunnassa lupausta, ettei talouden menokehyksiä enää rikottaisi.

Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen totesi, ettei tulevaisuutta voi rakentaa pysyvän velkaantumisen varaan. Hänen mukaansa tämä on perusperiaate, jota näytetään nyt jossain määrin rikottavan Suomessa ja Euroopassa.

– Kokoomuksen mielestä pitää edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä, tarkkaa taloudenpitoa ja viisaasti kohdennettuja resursseja, jotta julkinen talous on kestävällä pohjalla ja voidaan tehdä myös tulevaisuusinvestointeja, Antti Häkkänen sanoi.

– Ei siis pysyvällä velkaantumisella. Nyt pääministerillä ja valtiovarainministerillä on näköjään erilainen käsitys, noudatetaanko näitä talouspolitiikan sääntöjä vai ei Suomessa. Pääministeri maalaa kehysjärjestelmään sellaisia aukkoja, jotka helpottavat velkaantumista. Valtiovarainministeri on ollut tästä ilmeisesti eri käsityksessä, mutta te olette kuitenkin rikkoneet kehyksiä jo useampaan kertaan.

Häkkänen kysyi valtiovarainministeri Annika Saarikolta (kesk.), aikooko tämä luvata eduskunnalle, ettei kehyksiä enää rikota eikä pääministerin ehdottamia aukkoja järjestelmään hyväksytä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko aloitti vastauksensa määrittelemällä kehyksen. Se on hänen mukaansa vaalikauden alussa kunkin hallituksen itselleen sopima raami, menokatto.

– Tämä hallitus muutti kesken vaalikauden kehystä koronatilanteen iskiessä. On mielenkiintoista toki kysyä vastakysymys: olisiko kokoomus sitten jättänyt sen tekemättä? Tämä oli yleinen linja eurooppalaisissa maissa, Annika Saarikko sanoi.

– Mitä tulee kysymykseenne siitä, onko hallitus sopinut vastaisuudessa ikään kuin rakentavansa kehysjärjestelmän uudella tavalla, ikään kuin vaikkapa todeten siihen tiettyjä aukkokohtia investointien pohjalta – ei. Sellaista päätöstä hallitus ei ole tehnyt.

Saarikon mukaan sen sijaan hallitus on sitoutunut koko suomalaisen finanssipolitiikan säännöstön päivitystyöhön.

Antti Häkkänen oli tyytymätön.

– Eihän tässä nyt tullut kysymykseen vastausta alkuunkaan. Valtiovarainministeri kiertelee tätä asiaa, koska tämähän on hallituksen sisällä täysin poliittisesti tulikuuma kysymys, Antti Häkkänen sanoi.

– Nyt herää myös kysymys: mitä linjaa tämä hallitus ajaa EU:n taloussääntöjen muuttamisessa? Jos te ette tiedä kotimaan talouspolitiikassa pitääkö velkaantumista helpottaa vai pitääkö olla vastuulliset menokriteerit, niin mitä linjaa te ajatte EU-tason säännöksissä?

Häkkänen viittasi paraikaa meneillään oleviin EU-maiden keskusteluihin velkaantumisen helpottamisesta.

– Suomen hallitus ei ole EU-politiikassa kyennyt muodostamaan aiemminkaan riittävän ajoissa kantaa. Ei ydinvoima-asioissa, ei metsäpolitiikassa, ei EU:n elvytyspaketissa, ja nyt ei myöskään talouspolitiikan säännöstöissä. Mitä luulette, että tänään illalliskeskustelussa päättäjien kesken (pääministeri Sanna) Marin tästä asiasta sanoo, Häkkänen kysyi.

Annika Saarikko vastasi toistavansa, että hallitus on sitoutunut kehysjärjestelmään ja hallitus ei ole tehnyt päätöstä kehyksen perusperiaatteiden muuttamisesta.

– Uusia vastaavia linjauksia ei ole tehty. Hallitus itse kunkin vaalikauden alussa – ja tässä tapauksessa myös koronan vuoksi vaalikauden kesken – teki tuon muutoksen, Saarikko vastasi.

EU:n talous- ja kasvusopimukseen Suomen linja on Annika Saarikon mukaan selvä: Suomi ei kannata perussopimuksen avaamista.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen kommentoi ymmärtävänsä yhä enemmän keskustan kansanedustaja Jouni Ovaskan twiittiä. Ovaska kysyi ”kauanko tätä Marinin talouspolitiikkaa vielä pitää kestää?”.

– Vastaus on, että niin kauan kuin te valtiovarainministeri Annika Saarikko sen kuittaatte ja te keskustan edustajat sille enemmistön takaatte. Kehykset rikottiin muuten viimeksi kevään päätöksellä koskien ensi vuotta ja vuotta 2023. Ei koronavuosia, Kai Mykkänen huomautti.

Mykkänen kysyi, voiko Suomen pääministeri aprikoida julkisuudessa, että velasta osa voitaisiinkin laskea velan ulkopuolelle.

Annika Saarikon mukaan ”aukosta” velkasääntöihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tehty EU-tasolla linjauksia.

– Mikäli pääministerin puheenvuoroa oikein tulkitsin, hänen ehdotuksensa koski vastaavaa menettelyä suomalaiseen kehysjärjestelmään. Se oli hänen ajatteluaan ja sellaisesta hallitus ei ole tehnyt päätöstä, Annika Saarikko sanoi.

– Ja olette, edustaja Mykkänen, aivan oikeassa. Kehykseen liittyvä taso ja talouspoliittinen keskustelu on ollut hallituksen sisällä hyvin vaikeaa. Mutta me löysimme siitä viime keväänä sovun.

Antti Häkkänen pääsi vielä kyselytunnin lopulla palaamaan aiheeseen. Hänen mukaansa vastausta ei ollut tullut ja keskustelu katosi.

– Tällä vuosikymmenellä, koronan jälkeen, Suomea uhkaa velkasokeus. Sen takia me kysyimme tätä. Talouspolitiikan säännöillä on pyritty Euroopassa ja Suomessa pitämään päättäjien katse kirkkaana. Niin, että pientä kansantaloutta ei viedä velkakierteeseen ja Eurooppa pärjää, jos ei sekään ajaudu velkakierteeseen. Tämän takia olemme olleet huolissamme, että tämä hallitus tätä kotimaan velkapolitiikkaa on nyt jalkauttamassa myös EU-tasolle, Antti Häkkänen sanoi.

– Pääministeri puhuu nyt joka paikassa tästä, että pitäisi sallia vihreät investoinnit, digi-investoinnit, osaamisinvestoinnit. Sääntöjä ja rajoja rikotaan. Niin kotimaassa kuin Euroopassa. Ja tämän takia on käsittämätöntä, että tämä hallitus ei koe tätä asia niin tärkeäksi, että se ottaisi tähän ajoissa kannan, hakisi liittolaisia muista maista ja vaikuttaisi ennalta tähän. Nyt te jäätte taas tuleen makaamaan ja odotatte että komissio tekee. Miksi Suomen hallitus ei vieläkään ole muodostanut kantaa tähän asiaan?

Annika Saarikko vastasi, että ”jaan kyllä teidän arvionne siitä, että velka on vakava asia ja menojen ja tulojen tasapaino on EU:n mittakaavassa ja kansallisen talouden mittakaavassa tärkeää. Siksi on hyvä, että alijäämä pienenee nyt tälle vuodelle, merkittävästi viime vuodesta, ja samaa suuntausta on hyvä jatkaa. Ei ole myöskään itsestään selvää, että rahapolitiikka jatkuu nykyisen kaltaisena, ja siksi velkaantumiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Tuon arvion jaan kanssanne”.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt