Suomen politiikka, kuten koko yhteiskuntakin on elänyt koronapandemiaa jo yli puolitoista vuotta. Normaalisti politiikan keskiössä oleva keskustelu siitä, millaista Suomea kukin puolue haluaa rakentaa, on laitettu tauolle, kun suomalaisten terveyttä ja taloutta on haluttu pelastaa tarvittaessa jopa valmiuslakeihin turvaten.
Nyt kun epidemia on ainakin meillä täällä Suomessa – kiitos nopeasti kasvaneen rokotekattavuuden – siirtymässä uuteen vaiheeseen, merkitsee se toivon mukaan myös aiempien tärkeinä pidettyjen teemojen esiinmarssia.
Yksi keskustelua kaipaava teema on ehdottomasti se, millaista sääntely-ympäristöä koronan jälkeiseen Suomeen rakennetaan. Onko se entistä mahdollistavampaa vai alleviivaako se entisestään näkökulmaa, että päättäjät ja viranomaiset tietävät kansalaisten asiat heitä paremmin? Avataanko mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle ja uusille tavoille toimia vai tyydytäänkö vain pönkittämään vanhoja rakenteita ja toimintatapoja?
Kysymys monopoleista kiteytyy erityisesti pohtiessamme nykyisten valtiollisten erityistehtäväyhtiöiden tai vaikkapa apteekkialan tulevaisuutta.
Haluammeko vielä 2020-luvun lopussa asua Suomessa, jossa lähijunaliikenteen kehittäminen on käytännössä mahdotonta VR:n nykyisen aseman takia? Vai haluammeko päivittää VR:n roolia ja mahdollistaa aidon ja reilun kilpailun lähijunaliikenteessä?
Entä haluammeko me jatkossakin pitää kyypakkaukset, särkyvoiteet ja vaarattomat heinänuhalääkkeet harvasti sijoitelluissa apteekeissa lähikauppojen sijasta? Vai haluammeko päivittää apteekkilainsäädäntöä muun muassa kilpailu- ja kuluttajaviraston ehdottamaan suuntaan, helpottamalla alalle pääsyä luopumalla apteekkilupien nykyisestä sääntelystä ja lisäämällä muilla tavoin alan kilpailua?
Oma lukunsa on Veikkaus, jonka tulevaisuuskeskustelu on jo käynnissä. Olennainen kysymys tässä on se, kuinka rohkea uudistus Veikkauksen rooliin ja asemaan pitää tehdä. Riittääkö nykyjärjestelmän trimmaus erilaisine nettiblokkauksineen, vai siirrytäänkö meilläkin siirtymäajan jälkeen Ruotsissa käytössä olevaan lisenssimalliin, jossa kaikki saisivat kilpailla ja toimia samoilla säännöillä?
Entä miltä kuulostaa sellainen tulevaisuus, jossa viranomaiset yrittävät Alkon asemaa pönkittääkseen kaikin keinoin estää suomalaisia nauttimasta EU-jäsenyyden mukanaan tuomista hyödyistä kuten oikeudesta tilata viininsä sieltä, mistä itse haluaa? Vai olisiko kuitenkin parempi jatkaa viime hallituskaudella aloitettua alkoholipolitiikan järkevää uudistamista? Olisiko vihdoin aika lopettaa neliraajajarrutus alkoholin etämyyntiasiassa, joka kaikkialla muualla toimii normaalisti osana kuluttajien valinnanmahdollisuuksia – ennen kuin Suomi pakotetaan muutoksiin rikkomuskannemenettelyn kautta?
Nykyisten hallituspuolueiden linja on tullut selväksi tekojen kautta. Alkoholin etämyyntiasia on umpisolmussa. Apteekkialaa koskevaa sääntelyä kehitetään minimaalisesti syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevassa hallituksen esityksessä. Ravintoloiden ja kulttuurialan kohtelu koronarajoitusten asettamisessa ja toteuttamisessa on tuottanut karmeaa sotkua. Lisäksi muun muassa sote-uudistuksen myötä monien pienten ja keskisuurten sote-yrittäjien asemaa heikennetään. Sääntö-Suomi on valitettavasti vain vahvistunut ja voi paksusti Sanna Marinin hallituksen Suomessa.
Meillä kokoomuksessa tulokulma on päinvastainen. Uskomme suomalaisiin ja kannatamme pro-market -linjaa. Pois lukien valtion ja yhteiskunnan kriittiset resurssit, kuten vaikkapa vesihuolto. Katsomme, että elinkeinotoiminnassa menestymisen on perustuttava avoimessa kilpailussa pärjäämiseen.
Viime vuonna hyväksytyssä tavoiteohjelmassa todetaan:
”Kansallisella tasolla meidän on jatkettava toimialakohtaisen, kilpailua rajoittavan sääntelyn sekä markkinoille pääsyn esteiden purkamista. Puramme esimerkiksi apteekkitoimilupien määräsääntelyn sekä avaamme raiteiden henkilöliikenteen kilpailulle.
Puramme Alkon monopolin hallitusti ja vaiheittain. Helpotamme alkoholijuomien ravintolaulosmyyntiä sekä säädämme etämyynnin selkeästi sallituksi niin kotimaisille kuin muissa EU-maissa toimiville yrityksille reiluin pelisäännöin.”
Nämä ovat todellisia tulevaisuusuudistuksia, joita myös suomalaiset kuluttajat haluavat. Toivon mukaan niitä päästään myös toteuttamaan viimeistään 2023 keväällä muodostettavassa hallituksessa.
