X
SULJE MAINOS
Sanna Marin. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Sanna Marin: Suomi on maksaja, koska kuulumme vauraimpiin

Pääministerin mukaan EU-paketin neuvottelut onnistuivat.

– Elpymisvälineellä toimeenpantava taloudellinen apu jäsenvaltioille on aiheellinen ja perusteltu toimenpide tilanteessa, jossa unionia on kohdannut luonnonkatastrofiin rinnastettava poikkeuksellinen tapahtuma, johon jäsenvaltio ei ole voinut itse vaikuttaa, pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi eduskunnassa tiistaina

Marin vastasi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike nytin välikysymykseen EU:n elpymispaketista. Puolueet vaativat paketin torjumista.

Pääministeri siteerasi puheenvuorossaan jäsenvaltioita avustavaa neuvoston oikeuspalvelua ja totesi, että paketissa on kyse jäsenvaltioista riippumattoman poikkeuksellisen kriisin hoitamisesta tavalla, joka ei anna EU:lle uutta toimivaltaa, horjuta tasapainoisen budjetin vaatimusta tai aseta jäsenvaltioita vastuuseen toistensa veloista.

Unionille ei myöskään Marinin mukaan olla luomassa uutta toimivaltaa, vaan perustetaan ”poikkeuksellinen ja kertaluonteinen elpymisväline, joka toteutetaan EU:n perussopimus-, lainsäädäntö ja toimielinkehikon sisällä, toimielinten välistä tasapainoa horjuttamatta”.

– Unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä. Elintasoerojen kaventuminen luo vakautta ja taloudellista varmuutta. Osa tätä periaatetta on se, että jäsenmaksut määräytyvät pääosin kunkin maan bruttokansantuloon perustuen, Sanna Marin totesi.

– Vastaavasti kehittynyt maa hyötyy avoimista markkinoista satojen miljoonien ihmisten alueella. Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin. Näin on ollut aiempienkin hallitusten aikana, hän jatkoi.

Suomen nettomaksuasema johtuu pääministerin mukaan keskeisesti Suomen suhteellisesta vauraudesta, jonka mukaan elpymisvälineen avustusrahoituksen jäsenmaakohtaiset maksut määräytyvät.

– Suomi lukeutuu kuitenkin pienimpiin nettomaksajiin niin elpymispaketin kuin koko rahoituskehyksen osalta. Suomen jäsenmaksut kasvavat kehyskaudella vain 4 prosenttia, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksujen on arvioitu kasvavan noin 10 prosenttia. Tältäkin osin onnistuimme neuvotteluissa.

Marinin mukaan Suomi onnistui myös yhdessä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa neuvottelemaan elpymisvälineen avustusmuotoisen osuuden 110 miljardia euroa pienemmäksi kuin mitä komissio alun perin esitti.

Sanna Marin korosti hallituksen vastauspuheenvuorossa, ettei Suomen tavoitteisiin kuulu Euroopan unionin muuttaminen tulonsiirtounioniksi tai liittovaltioksi.

– Elpymisväline on vastaus poikkeukselliseen ja täysin ennakoimattomaan globaaliin kriisiin. Se on ainutkertainen, väliaikainen ja kooltaan sekä kestoltaan tarkasti rajattu.

Hänen mukaansa välineen asetusteksteissä ei ole muotoiluja, jotka mahdollistaisivat kestoon liittyvän jouston tai tulkinnanvaraisuuden.

Elpymisvälineestä saavutetun EU-sovun merkitystä ei tule pääministerin mukaan vähätellä.

– Keskinäisriippuvuutemme on syvää, haluamme tai emme.

– Elpymisvälineellä aikaansaadaan koordinoitu ja synkronoitu taloudellinen sysäys koko EU:n alueella. Se tuottaa aitoa lisäarvoa suhdannepolitiikkaan sen sijaan, että jäsenvaltiot elvyttäisivät vain kukin erikseen. Monet ekonomistit ovat arvioineet, että sovulla on positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen.

Sanna Marinin mukaan tärkein kysymys on, mitä elpymisvälineen kautta jaettavilla varoilla saadaan aikaiseksi.

– Kriteerit ovat selvät. Elpymisrahaa tulee käyttää yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla pääasiassa tutkimukseen ja innovaatioihin, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon. Nämä investoinnit ovat ainutkertainen mahdollisuus paitsi parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda uusia työpaikkoja, myös tuottaa uusia innovaatioita ja ratkaisuja aikamme vaikeimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt