Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä, vaikka kolesterolitasot ovatkin laskussa. Iäkkäiden elämänlaatu on parantunut, mutta toiminta- ja työkyvyssä aiemmin nähty nousujohteinen kehitys on hidastunut tai pysähtynyt.
Koulutusryhmien väliset terveyserot ovat edelleen selviä. Useimpien terveyden ja hyvinvoinnin mittareiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneet voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten.
Tiedot selviävät laajasta FinTerveys-väestötutkimuksesta, johon kutsuttiin satunnaisotannalla noin 10 000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Nyt tutkimuksesta julkaistaan tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tästä ikäryhmästä tutkimukseen osallistui viime vuonna 71 prosenttia kutsutuista.
Lihavuus lisääntyy, mutta kolesterolitasot laskevat
Lihavuus on yleistynyt työikäisessä väestössä kuuden viime vuoden aikana. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava kymmenen vuoden kuluttua. Vuonna 2017 lihavia oli 26 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista.
FINRISKI-laskurilla laskettu kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana oli noin joka viidennellä 50–59-vuotiaalla miehellä sekä lähes joka toisella 60–69-vuotiaalla miehellä.
Naisilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti matalammat. Naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa vasta 60. ikävuoden jälkeen.
Suomalaisten terveydessä on tapahtunut myös paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä. Kolesterolitasot laskevat, mutta parantamisen varaa vielä on: 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus.
– Kansantautien riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja kolesterolitason mittauksia tehdään paljon, mutta toisaalta potilaiden hoidon toteutumista seurataan terveydenhuollossa vaihtelevasti ja esimerkiksi verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttävistä alle puolella verenpaine on yleisten hoitotavoitteiden mukainen, THL toteaa.
Masennusoireet yleistyvät
Miehillä merkittäviä masennusoireita kokevien osuus on noussut kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin ja naisilla yhdeksästä prosentista 13 prosenttiin vuosien 2011 ja 2017 välillä.
Lääkärin toteamaa tai hoitamaa masennusta oli vuoden aikana ollut miehistä kuudella prosentilla ja naisista kahdeksalla prosentilla.
Tutkimuksessa mitattiin ensi kertaa ns. positiivista mielenterveyttä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi henkilön psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta sekä myönteistä käsitystä omasta itsestä. Väestöstä valtaosa luokiteltiin kohtalaisen (69 %) ja korkean (14 %) positiivisen mielenterveyden omaaviksi.
Iäkkäiden elämänlaatu parantunut
Iäkkään väestön liikkumisvaikeudet ovat edelleen melko yleisiä, mutta vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on kuitenkin varsin toimintakykyinen. Lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita yhden kerrosvälin vaikeuksitta.
Fyysisen toimintakyvyn ongelmia raportoivat jo 30–39-vuotiaat, joista joka kymmenes ei kykene juoksemaan 100 metriä vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä nopeammin kuin miehillä.
Iäkkäiden koettu elämänlaatu on parantunut, mitä voi osaltaan selittää esimerkiksi näköongelmien harvinaistuminen sekä aktiivinen läheisavun antaminen.
Iäkkäiden, 80 vuotta täyttäneiden, lukumäärä kaksinkertaistuu parissa vuosikymmenessä, ja samaan aikaan työikäisten joukko pienenee ja ikääntyy. THL:n mukaan olisi tärkeää kehittää keinoja, joilla voidaan edelleen kohentaa iäkkäiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia elää hyvää elämää ilman runsasta palvelujen tarvetta.
Samalla työikäisten työkyvyn parantaminen, jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja työn sovittaminen työntekijän edellytyksiin ovat työterveyshuollon ja laajemmin koko hyvinvointipolitiikan keskeisiä tehtäviä.
– Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaavat useimmilta keskeisiltä kansanterveysongelmilta. Terveellisten elintapojen edistäminen onkin oleellista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä laajemmin eri sektoreilla, sanoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä.
Tutkimusten mukaan sosiaalisesti huono-osaisimpiin väestöryhmiin kasautuu hyvin iso osa kaikista terveysongelmista ja -riskeistä.
– Tarvitaan määrätietoista yhteiskuntapolitiikkaa, joka vahvistaa erityisesti huono-osaisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia, voimavaroja ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja, professori sanoo.
