X
SULJE MAINOS
Verilöylystä Neuvostoliitossa kertovassa Rakkaat toverit -elokuvassa keskustorille tuodaan tapahtuneen jälkeen ilmapiirin piristämiseksi tanssit. Ongelma oli veren imenyt asvaltti, joka ei puhdistunut pesemällä. Дорогие товарищи!

Salattu verilöyly: Kun KGB:n tarkka-ampujat metsästivät mielenosoittajia

Neuvostoliiton Novotserkasskin 1962 tapahtumat ovat jääneet vähälle huomiolle ennen uutta elokuvaa.

Suomen entinen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläs René Nyberg kirjoittaa Kanavassa veturikaupunki Novotserkasskista Rostovin alueella. Siellä nähtiin Neuvostoliiton suurimmat sodanjälkeiset mellakat 1962.

Tapahtumista on äsken tehty Rakkaat toverit -elokuva. Novotserkasskin tehtailta, joiden valmistamia sähkövetureita Suomessakin käytetään, lähti kesäkuussa 1962 arviolta 5 000-7 000 punalippuja kantaneen vihaisen työläisen mielenosoitus elintarvikkeiden saamiseksi.

Neuvostohallitus oli joutunut ostamaan viljaa maailmanmarkkinoilta ja oli mielenosoituksen alla nostanut peruselintarvikkeiden hintoja kolmanneksella. Samalla veturitehtaiden raskaan työn lisiä oli leikattu.

Mielenosoitus kukistettiin tankein ja sotilain. Kreml oli lähettänyt kaupunkiin politbyroosta Hrustsevin sijaisen Frol Kozlovin (1908–1965) ja Anastas Mikojanin (1895–1975), jotka käskivät tukahduttaa tilanteen asevoimin.

– Mikojan muistutti paikallista puoluejohtoa siitä, että Donin seutu on herkkää aluetta ja vanhan kasakka-asutuksen keskus, jonne on ajautunut myös huomattava määrä vankileireiltä vapautuneita, René Nyberg kirjoittaa.

Tapahtumista alkoi sittemmin kommunistimaan johtajan Nikita Hrustsevin alamäki, joka johti hänen erottamiseensa lokakuussa 1964.

Novotserkasskin sankari oli sotilaspiirin komentajan kenraali Issa Pilijevin sijainen kenraalieversti Matvei Shaposnikov (1906–1994). Hän kieltäytyi toteuttamasta Pilijevin käskyä käyttää panssarivaunuja mielenosoittajia vastaan ja keräilytti joukoilta pois patruunat. Hänet siirrettiin kesäkuussa 1966 eläkkeelle. Vuonna 1968 hän sai tuomion neuvostovastaisen propagandan levittämisestä, koska oli kertonut useille henkilöille mellakoista.

Syyllinen verilöylyyn oli Rakkaat toverit -elokuvan osoittamalla tavalla KGB. Armeijan joukot ampuivat ilmaan, mutta KGB:n tarkka-ampujat tulittivat puoluekomitean edessä olevan aukion mielenosoittajia.

Virallisen tiedon mukaan kuolonuhreja tuli 26. Heidät haudattiin salaisiin hautoihin. Uhrien määräksi on myös esitetty 70-80 tai noin sata. Lisäksi seitsemän mielenosoittajaa tuomittiin kuolemaan ja kymmeniä vankeuteen. Sadat joutuivat allekirjoittamaan vaitiololupauksen.

Novotserkasskin kolme mellakkapäivää julistettiin valtiosalaisuudeksi ja mukana olleilta kerättiin sitoumukset hiljaisuudesta. Elokuvassa sivuhenkilö kysyy ”emmekö me elä sosialismissa?”. KGB:n kapteeni vastaa, että ”sekin on valtiosalaisuus”.

Kaikki tuomitut rehabilitoitiin 1992. Verilöylyä käsittelevä Rakkaat toverit -elokuva oli 2021 Venäjän Oscar-ehdokas.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt