Naton on tärkeää ylläpitää riittävää puolustusvalmiutta erityisesti sen käyttäytymisen vuoksi, jota Venäjä on presidentti Vladimir Putinin aikana harjoittanut, sanoo Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer.
– Näemme Venäjän johdon taholta aggressiivista ja uhmakasta politiikkaa, Atlantic Council -ajatushautomon keskusteluun osallistunut Annegret Kramp-Karrenbauer toteaa.
Krimin laiton haltuunotto vuonna 2014 on hänen mielestään räikeä todiste Venäjän tosiasiallisesta välinpitämättömyydestä kansainvälisiä normeja kohtaan.
– Venäjä ei kunnioita muiden maiden itsemääräämisoikeutta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun rajoja on muutettu voimakeinoin, hän painottaa.
Kremlin on hänen mukaansa syytä ymmärtää, että Eurooppa ja Nato ovat vahvoja, valmiita viemään omat toimensa loppuun saakka ja sitoutuneita vastaamaan Venäjän muodostamaan uhkaan.
Annegret Kramp-Karrenbauer on toiminut Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtajana vuodesta 2018. Liittokansleri Angela Merkelin johtaman hallituksen puolustusministeriksi hän nousi heinäkuussa 2019.
Saksa on sitoutunut
Yhdysvaltain viimevuotista päätöstä vetäytyä kylmän sodan aikana solmitusta INF-aserajoitussopimuksesta Kramp-Karrenbauer pitää oikeana ja perusteltuna. USA:n ja Neuvostoliiton vuonna 1987 solmima sopimus koski maalta laukaistavien lyhyen ja keskipitkän matkan ohjusten sijoittamista Eurooppaan.
– Oli erittäin hyvä, että koko Nato – poikkeuksetta – totesi Venäjän rikkoneen INF-sopimusta. Se oli aggressiivinen teko, ja siksi oli oikein, että USA ajoi INF:n alas. Teimme hyvin selväksi, että emme vastaa provokaatioon vastaprovokaatiolla, puolustusministeri sanoo.
Presidentti Donald Trumpin aiemmin tässä kuussa antamaan ilmoitukseen 9 500 amerikkalaissotilaan vetämiseen pois Saksasta Kramp-Karrenbauer suhtautuu melko maltillisesti, kunhan Venäjä ei tulkitse sitä signaaliksi USA:n aiempaa vähäisemmästä kiinnostuksesta Eurooppaa kohtaan.
Saksaan tällä hetkellä sijoitetut 34 500 yhdysvaltalaissotilasta edistävät hänen mukaansa Saksan turvallisuutta, mutta muodostavat samalla osan Naton yhteistä puolustusta ja lähettävät vahvan viestin Venäjälle.
Naton Walesin huippukokouksessa 2014 liittouman kaikki jäsenmaat sitoutuivat nostamaan puolustusbudjettinsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä. Kramp-Karrenbauer pitää tavoitteen kytkemistä bkt:hen ongelmallisena, koska mahdollinen uusi taloustaantuma vain helpottaisi sen saavuttamista.
– Walesissa Saksa lupautui panostamaan niin paljon, että pystymme vuoteen 2030 tuottamaan kymmenen prosenttia Naton suorituskyvyistä. Siihen päämäärään tähtäämme ja sen puolesta minä aion puhua, hän toteaa.
