Vihreiden johtajat Katrin Göring-Eckardt ja Cem Özdemir. LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksan hallituskriisi: Vihreät on ongelma

Vihreiden ilmastopolitiikka ja maahanmuuttolinja olivat neuvotteluiden kariutumisen taustalla.

Suurin kiistakysymys puolueiden välillä oli kysymys perheenyhdistämiskiellosta humanitäärisistä suojelun perusteella oleskeluluvan saaneille. Saksan hallitustunnustelut ajautuivat pattitilanteeseen, kun FDP marssi ulos neuvotteluista sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä.

Vaikka liberaali FDP katkaisi Saksan hallitustunnustelut, yhteisymmärryksen kiikastamisen syyksi on paljastunut se, että vihreiden näkemykset poikkesivat eniten muiden neuvottelevien puolueiden näkemyksistä. Kyse ei maahanmuuttoasioissa ollut niinkään FDP:n ja vihreiden välisistä näkemyseroista, vaan ennen kaikkea vihreiden ja Baijerin kristillisdemokraattisen CSU:n näkemyseroista. Konservatiivinen CSU on pyrkinyt profiloitumaan maahanmuuttokriittisenä puolueena ja sille yhteistyö vihreiden kanssa on ollut alun perinkin kiusallista.

– Ilman vihreitä se olisi onnistunut, liberaalin FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner totesi kariutuneista hallitusneuvottelusita Frankfurter Allgemeine Zeitungille.

Myös virkaatekevä liittokansleri ja kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel on sanonut, että FDP:n kanssa yhteisymmärrys olisi kyllä löytynyt.

Vaikka vihreät on julkisuudessa esiintynyt kompromissihaluisena ja tuonut esille useita kohtia, joissa se on tullut vastaan, vihreiden näkemyserot muiden hallituskumppaneiden kanssa ajoivat neuvottelut lopulta karille.

Vihreiden neuvottelija Robert Habeck totesi Spiegel Onlinelle, että myös vihreät harkitsivat useaan otteeseen neuvotteluiden jättämistä.

Neuvottelulälhteiden mukaan suurin kiista oli CSU:n ja vihreiden välillä perheenyhdistämisestä. Toistaiseksi Saksassa on voimassa perheenyhdistämisen kielto humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneille. Vihreät teki selväksi jo aiemmin neuvotteluissa, että se ei hyväksy tämän kiellon jatkamista, kun väliaikaiseksi tarkoitettu sääntö umpeutuu ensi maaliskuussa. CSU ei ollut valmis tulemaan tässä kysymyksessä vihreitä vastaan.

Vihreille myös ajatus 200 000 turvapaikanhakijan ylärajasta vuodessa on ollut vaikea hyväksyä. Se taas oli CSU:n keskeisin vaalilupaus ja kynnyskysymys hallitukseen osallistumiselle. Vihreät esitti kompromissina, että se olisi voinut hyväksyä 200 000 turvapaikanhakijaa väljäksi kehikoksi vuosittaiselle maahanmuutolle, mutta se oli kaukana siitä, mitä CSU tavoittelee: ehdotonta kattoa maahanmuutolle.

Toinen keskeinen ongelma vihreiden kanssa oli kysymys ilmastotavoitteista. Vihreiden tavoitteena oli vähentää hiilivoimalla tuotettua sähköä 8-10 gigawatilla. CDU:n kompromissi olisi ollut seitsemän gigwattia, mutta siitä ei löytynyt yhteisymmärrystä.

Takaisin neuvottelupöytään

FDP korosti neuvotteluiden kariutumisen jälkeen, että se oli ollut valmis tulemaan vastaan useissa kysymyksissä, myös EU-politiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Kuitenkin suurta kiistaa oli vielä sen suhteen, onko FDP valmis hyväksymään euroalueen yhteistä hallintoa ja valtiovarainministeriä.

FDP:lle ongelma oli myös yhteisymmärryksen puuttuminen koulutuksen uudelleenjärjestämisessä. Nykyisellään koulutus on pääasiallisesti osavaltioiden vastuulla. FDP:lle on ollut tärkeää, että koulutuksen rahoitus siirrettäisiin liittovaltion tasolle ja opetuksen tasoa ja vertailtavuutta yhdenmukaistettaisiin.

Useissa kohdissa neuvottelut etenivät, mutta keskeisimmissä kiistakysymyksissä ongelmana oli nimenomaan yhteisymmärryksen uupuminen vihreiden kanssa.

CDU:n ja CSU:n unioni joutuu joka tapauksessa kantamaan hallitusvastuun suurimpana puolueena olettaen, että hallitus saadaan kasaan. Siksi hallitustunnusteluiden päättäminen oli luontevampaa FDP:lle, joka pystyi osoittamaan peräänantamattomuutta siltä varalta, että FDP joutuisi oppositioon tai tulisi uudet vaalit.

Nyt on liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin tehtävä on nyt selvittää, löytyykö edellytyksiä neuvottelupöytään palaamiselle.

Hallitustunnusteluita kesti kahden kuukauden ajan ja useissa kohdissa sisältökysymyksissä päästiin hyvin pitkälle. Nyt Steinmeierin keskeisimpänä tehtävänä on selvittää, millä ehdoin vihreät ja FDP saataisiin jälleen neuvottelupöytään. Samalla hän yrittää taivutella sosialidemokraatteja neuvottelupöytään.

Jos hallitusta ei saada aikaan, uusintavaalit näyttäisivät johtavan aivan samaan tilanteeseen kuin nytkin. Vaihtoehtoina olisi silloinkin vain CDU/CSU:n, vihreiden ja FDP:n Jamaika-koalitio tai CDU/CSU:n ja SPD:n suuri koalitio, joskin jälkimmäisen todennäköisyys pienenee koko ajan suurten puolueiden kannatuksen heiketessä.

Kommentit