SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo ay-liikkeen arvioineen yksituumaisesti, että riski työmarkkinahäiriöihin on poikkeuksellisen suuri tulevalla sopimuskierroksella.
– Se johtuu jo pelkästään siitä, että neuvottelupöytiä tulee olemaan merkittävästi aikaisempaa enemmän. Sen lisäksi työnantajien vaatimukset merkittävistä rakenteellisista muutoksista työnantajien eduksi työehtosopimuksiin ovat omiaan kasvattamaan työtaisteluriskiä, Jarkko Eloranta sanoi SAK:n edustajiston kevätkokouksessa tänään torstaina.
Eloranta otti esille Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden pyrkimykset muuttaa sopimista. Metsäteollisuudesta työehtosopimusten yleissitovuus häviää varmuudella, teknologiateollisuudesta ei vielä tiedä.
– Yksipuolisilla ilmoituksilla sopiminen ja sopimukset harvoin paranevat ja osapuolten suhteen edistyvät, Eloranta totesi.
Hänen mukaansa muut työnantajaliitot ovat toistaiseksi tyytyneet seuraamaan kehitystä enemmän tai vähemmän kiinnostuneina.
– Sen kai voi ennustaa, että työantajat pyrkivät ottamaan kovaa hintaa jo pelkästään siitä, että tekevät valtakunnallisen, yleissitovan työehtosopimuksen. Vaatimukset palkankorotusten tasosta ja muodosta sekä muista paikallisesti sovittavista tai työnantajan määräysvaltaan siirtyvistä asioista voivat hyvinkin olla ay-liikkeelle täysin mahdottomia hyväksyä, Eloranta sanoi.
”Seireenien laulu on kovaa, mutta langenneiden kohtalo karu”
SAK:n puheenjohtaja linjasi, että vaikka sopimusjärjestelmän muutokset koskevat nyt vain osaa työmarkkinakenttää, niin ”on selvää, että työehtosopimusjärjestelmän romutusyritys on koko ay-liikkeen asia”.
– Työehtosopimusjärjestelmän puolustaminen ja ylläpitäminen ei ole vain yhden tai kahden liiton vastuulla. Se on meidän jokaisen vastuulla. Solidaarisuutta tarvitaan niin liittojen sisällä kuin liittojen välilläkin, nyt ehkä enemmän kuin pitkiin aikoihin, Eloranta painotti.
Elorannan mukaan työnantajalla on käytössään keinot pirstoa työntekijöiden yhteinen edunvalvonta.
– Seireenien laulu tulee olemaan kovaa ja saapa nähdä, kuinka tiukasti työntekijöiden on korvansa tukittava ja edunvalvojien itsensä mastoon köytettävä. Mutta kuten taru kertoo, seireenien lauluun langenneiden kohtalo oli kova ja karu, Eloranta varoitti.
Kustannusvaikutukselle käy kuten Timo Soinin lippalakille
Elorannan mukaan tulivalmistelu äärimaltillisten palkankorotusten puolesta on jo alkanut ja pelottelut Suomen kustannuskilpailukyvyn menetyksellä voimistunut.
– Samaan aikaan näyttää kuitenkin siltä, että talous on ottamassa voimakastakin kasvupyrähdystä. Työehtosopimustoimintaa ollaan rivakan kasvun alla viemässä yritystasolle.
Työnantajan toiveissa on, että uusien työehtosopimusten kustannusvaikutus pysyy matalalla tasolla ja että sitä pystytään koordinoimaan yritysten välillä. Elorannan mielestä työnantajan tavoitteet ovat ristiriitaisia: toisaalta pyritään tekemään yritysten tilannetta vastaavia työehtosopimuksia ja toisaalta koordinoimaan sopimista koko valtakunnan tasolla.
– Kustannusvaikutukselle taitaa käydä kuten tunnetulle lippalakille, jota sovitettiin sekä omenoille että meloneille, Eloranta ennakoi viitaten perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo Soinin eurovertauksiin.
Elorannan mukaan koordinoiduilla työmarkkinaratkaisuilla on monia etuja kansantalouden, tuottavuuden, työllisyyden ja solidaarisen ansiokehityksen näkökulmasta. Työnantajat ottavat kuitenkin nyt irtiottoa tästä mallista.
– SAK:lainen ay-liike on vastuullinen sopijakumppani jatkossakin, kunhan vain vastuullinen sopijakumppani työnantajapuolelta löytyy. Hyvän sopimisen lähtökohta on osapuolten keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Työnantajajärjestöt ovat osoittaneet heikkoa kunnioitusta ay-liikettä kohtaan tekemällä yksipuolisia, salassa valmisteltuja muutoksia sopimisen malliin, Eloranta moitti.
Akuutein ongelma liittoihin kuulumattomissa yrityksissä
SAK on esittänyt luottamushenkilöiden aseman vahvistamista lainsäädännössä.
– Akuutein ongelma on varmistaa luottamushenkilöiden tunnustaminen järjestäytymättömissä yrityksissä, Eloranta sanoi.
Hänen mukaansa ay-liikkeen toimintaoikeuksien ja -mahdollisuuksien sekä järjestäytymisen turvaaminen jokaisella työpaikalla on oltava yksi suomalaisen työelämän keskeisistä periaatteista tulevaisuudessa.
– Liittojen toiminnan häiritseminen ja estäminen on maailmalta tuttua. Sitä emme Suomessa voi sallia. Viime kädessä ay-liikkeen oikeudet on turvattava nykyistä vahvemmin ja selkeämmin lainsäädännöllä, Eloranta vaati.
Hän muistutti, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää.
– Nyt kun tes-järjestelmä on muutoksessa, on syytä valmistautua myös lainsäädännöllisiin toimiin, joilla työehtosopimusten kattavuus varmistetaan uudessa tilanteessa. Työehtosopimuksiin pohjautuvat työehdot on taattava laajasti koko työmarkkinoille, Eloranta paalutti.
