X
SULJE MAINOS
SAK ja EK ovat eri mieltä eläkeputken poiston vaikutuksista. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

SAK:n Jarkko Eloranta: Eläkeputken poisto ei auta työllistymään

Ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtajan mielestä ikääntyneitä irtisanotaan joka tapauksessa.

Työmarkkinajärjestöjen on määrä sopia, miten yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vahvistetaan yli 10 000 henkilöllä. Yhtenä keinona esillä on ollut niin sanottu eläkeputken poistaminen.

Eläkeputkessa ikääntynyt työtön saa pidennettyä ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikäänsä saakka.

Espoolainen filosofian tohtori, tutkija ja kehityspäällikkö Auli Leskinen kertoo Helsingin Sanomille yli 50-vuotiaiden työnsaantiongelmista. Suunnitelmat eläkeputken poistosta huolestuttavat häntä, koska hänen mukaansa ikääntyvien työhakemuksiin ei edes vastata. Näin työllisyys ei paranisi toivotusti, vaan ikääntyvien työttömien toimeentulo ainoastaan heikkenisi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi aihetta Twitterissä. Hänen mukaansa ”olisi kohtuutonta sysätä pitkän työuran tehneet ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät työmarkkinatuelle ja taloudelliseen ahdinkoon”.

− Ikäsyrjintä työmarkkinoilla on totta, eikä sen laskua saa työttömillä maksattaa, Eloranta kirjoittaa.

− Lisäpäivien poisto ei auta työllistymään. Ja tapahtuu niille mitä tahansa, ikääntyneitä irtisanotaan, hän lisää.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi heinäkuussa, että eläkeputken poistaminen voisi tuoda ajan mittaan yli 10 000 työpaikkaa.

EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kehottaa Jarkko Elorantaa tutustumaan ministeriöiden ja Eläketurvakeskuksen taannoin tekemään selvitykseen eläkeputken rajoittamisen vaikutuksista. Eläkeputken alaikärajaa nostettiin vuosi sitten vuodella 62 ikävuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Selvityksen mukaan ikärajan nosto pidentää keskimääräisiä työuria aluksi noin 0,1 vuotta työllisen ajan odotteella mitattuna, ja vanhuuseläkeiän noustessa vaikutuksen suuruus kääntyy kasvuun.

SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari sanoo, että saman selvityksen mukaan osa jää kuitenkin työttömäksi.

− Siksi tarvitaan muun muassa työvoimapalvelujen aikaistamista ja asennemuutosta työnantajilta. Ja jos työurien halutaan jatkuvan pitempään, tarvitaan myös osaamiseen ja työkykyyn panostamista sekä työaikajärjestelyjä, hän sanoo.

EK:n työelämäasiantuntija Antti Tanskanen huomauttaa, että eläkeputken rajoittamisesta johtuvaa isoa toimeentulon heikentymää ei ole havaittu.

− Myös tällainen havainto on tehty: ”Lisäpäiväoikeuden myöhentäminen ei ole johtanut merkittävään tulotason heikentymään niissä ikäluokissa, joilta lisäpäiväoikeus on poistettu. Päinvastoin − ikärajojen siirtäminen on vahvistanut kyseisten ikäluokkien keskimääräistä tulotasoa”, Antti Tanskanen twiittaa.

Asenteissa parannusta

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoo blogissaan, että asenne ikääntyviä kohtaan ikämarkkinoilla on ollut viime vuosina aiempaa parempi.

Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimus näyttää, että asenteet työelämässä toimivia ikääntyneitä kohtaan ovat 2000-luvulla muuttuneet kaiken kaikkiaan myönteisemmiksi ja yli 50-vuotiaisiin kohdistuva ikäsyrjintä työpaikoilla on vähentynyt.

− Itse asiassa vuonna 2018 yli 50-vuotiaat palkansaajat kokivat joutuneensa työpaikallaan ikänsä vuoksi syrjinnän kohteeksi jopa harvemmin (3 %) kuin alle 30-vuotiaat (5 %). Vielä 1990-luvun lopulla tilanne oli pikemminkin päinvastainen ja osuudet suurempia, Hanna Sutela kirjoittaa.

− Yhä useampi yli 50-vuotias myös kokee, että työpaikalla edistetään ikääntyneiden työssä pysymistä ainakin jossain määrin. Kun vuonna 2003 reilu viidennes (22 %) oli tätä mieltä, vuonna 2018 vastaava osuus oli lähes kolmannes (32 %), hän lisää.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta useampi kuin joka kymmenes (naiset 12 %, miehet 13 %) yli 50-vuotias palkansaaja koki vuonna 2018, että työpaikalla pyritään ikääntyneistä palkansaajista pikemminkin eroon kuin edistetään heidän työssä pysymistään.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt