SAK:n teettämän haastattelututkimuksen mukaan uusi teknologia otetaan työpaikoilla käyttöön usein hätiköidysti ja järjestelmät ovat keskeneräisiä. Esimerkiksi kotihoitajat saivat työnantajalta halvat kännykät, joiden kautta tehtävien hoito on hidasta ja hankalaa.
– Työntekijät ovat tyypillisesti koekaniineja, joille tuodaan koneet, laitteet ja puolivalmiit ohjelmat testattaviksi, monesti ilman tarpeellista koulutusta tai perehdytystä. Tästä seuraa sekä osaamiseen että tekniikan toimimattomuuteen liittyviä ongelmia, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa.
SAK:n aikaisemmin keväällä julkaisemassa luottamushenkilöpaneelissa vain 28 prosenttia vastaajista kertoi uuden teknologian parantaneen työpaikan tuottavuutta.
Antila pitää osuutta hämmästyttävän pienenä.
– Heikko tuottavuusvaikutus johtunee juuri siitä, etteivät henkilöstön näkemykset vaikuta koneiden ja laitteiden hankintapäätöksiin. Sen seurauksena työntekijöiden kyky hyödyntää uutta teknologiaa jää vajaaksi.
Antila esittääkin Suomeen uutta työelämän kehittämisohjelma, joka tukee työpaikkoja digitaalisuuden hyödyntämisessä ja implementoinnissa.
– Ohjelman avulla työn tuottavuus kasvaisi, työhyvinvointi paranisi ja työurat pitenisivät.
Työ muuttumassa yksinäisemmäksi
Teemahaastattelujen perusteella sosiaalisuus ja kasvokkain kommunikointi ovat vähentyneet SAK:laisilla työpaikoilla. Postinkäsittelijä työskentelee yksin koneen melussa ja monitoimimetsäkoneen kuljettaja näkee kollegoitaan kerran vuodessa. Matkatoimistovirkailija kokee, että työstä on kadonnut suola, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.
Kenenkään haastateltavan vastauksista ei käynyt ilmi, että teknologia olisi järkeistänyt ihmisten välistä kommunikointia ja jättänyt todelliselle vuorovaikutukselle enemmän aikaa.
– Viestintäteknologia on lisännyt viestien lukumäärää, mutta vähentänyt ihmisten välistä henkilökohtaista kanssakäymistä. Tavoitettavissa oleminen, paine vastata viesteihin nopeasti ja viestien väärinymmärtäminen ovat osalla työväestöä paineistaneet työtä, Antila toteaa.
Huoli työpaikan säilymisestä ei teemahaastatteluissa ilmene yksilötasolla, vaikka automatisoinnin ja tehostamisen yleisesti pelätään vähentävän työpaikkoja. Esimerkiksi autoliikkeen huoltoteknikko kertoo, että uusi tekniikka vähentää mekaanisia huoltotöitä, mutta lisää sähkötyötä ja ohjelmointia.
Myös SAK:n aikaisemmin julkistamat tutkimukset viittaavaat siihen, ettei teknologisilla uudistuksilla näyttäisi olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä 74 prosenttia kertoi työolobarometrissa, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi.
Vastaava tulos saatiin luottamushenkilöpaneelin kyselyssä, jossa 72 prosenttia vastaajista arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia.
SAK on tutkinut tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia palkansaajien työhön kevään aikana. Tutkimukset ovat osa SAK:n vuonna 2017 käynnistämää nelivuotista Mahdollisuuksien aika -hanketta.
