SAK:n mielestä valtiovarainministeriön (VM) virkamiesten esitykset ovat kylmää kyytiä palkansaajille. Keskusjärjestön mukaan kokonaisuus vahvistaisi julkista taloutta, mutta köyhdyttäisi niitä, jotka eivät pääse töihin.
Virkamiesten tänään julkaistussa muistiossa ehdotetaan muun muassa vuorotteluvapaasta luopumista, työttömyysturvan eläkekarttuman poistamista, työttömien työssäoloehdon uusintamisen kiristämistä ja työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luopumista.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät myös työttömien omaehtoisen opiskelun ehtojen kiristämistä ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien heikentämistä.
– Nyt tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti lyhyempikestoisiin työvoimakoulutuksiin. Samaan aikaan on hyvä varmistaa koulutuksen kohdentuvan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Työttömien tilanne pitää arvioida yksilökohtaisesti, jotta tunnistetaan, kuka tarvitsee lisäkoulutusta työllistymiseen, SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen linjaa tiedotteessa.
Siekkinen huomauttaa, että aikuiskoulutustukea on juuri uudistettu suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin työn ja opiskelun yhteensovittamisen.
– On hämmentävää, että VM:n virkamiehet haluavat myös heikentää tai poistaa koko aikuiskoulutustuen.
Työttömyysturvan työssäoloehtoa pitäisi lyhentää
Virkamiehet esittävät työttömyysturvan enimmäiskeston nykyistä tiukempaa porrastamista. Jo nykyisellään ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto vaihtelee 300 ja 500 päivän välillä riippuen työhistorian pituudesta.
– SAK on ehdottanut työssäoloehdon lyhentämistä, jotta entistä useampi pääsisi ansiosidonnaiselle ja sitä kautta työttömyysturvan oikeudenmukaisuus kasvaisi. Jos työssäoloehtoa lyhennetään, niin enimmäiskeston nykyistä suurempi porrastus voisi olla perusteltua, mutta lähtökohtana ei voi olla työttömyysturvan heikentäminen, Siekkinen sanoo.
Virkamiehet esittävät myös työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistamista. Vastineena lisäpäivien poistosta ehdotetaan työvoimapalveluiden suuntaamista ikääntyneille työttömille.
– Työvoimapalveluiden suuntaaminen ikääntyneille on oikean suuntainen ajatus, mutta lisäpäivät ovat edelleen tärkeä keino varmistaa ikääntyneiden työttömien toimeentuloa. Lisäpäivien poiston sijaan tavoitteena pitää olla se, että tuetaan ja autetaan työttömiä työllistymään jo työttömyyden alussa, Siekkinen katsoo.
Lisää palveluita ja karensseihin kohtuullisuutta
SAK:n mielestä työllisyystoimien pääpainon pitää olla työttömien palveluiden vahvistamisessa ja työnhaun tukemisessa.
– Tältä osin valtiovarainministeriön työllisyystyöryhmä oli oikeilla jäljillä. Valtiovarainministeriön virkamiesesityksessä työllisyystoimista esitetään työttömien palveluiden vahvistamista ja karenssien kohtuullistamista. Nykyisellään työttömiä ei tavata riittävästi varsinkaan työttömyyden alkuvaiheessa, eivätkä työttömät saa tukea työnhakuun. Tältä osin SAK on samoilla linjoilla, Siekkinen kertoo.
Hänen mukaansa työttömyysturvan karenssit ovat nykyisellään kohtuuttoman pitkiä ja tuntuvat liian usein sattumanvaraisilta.
