Verkkouutiset

SAK jyrähtää: Jos paikallinen sopiminen laajenee, sillä on vakavia seurauksia

SAK:n hallitus edellyttää, ettei paikallista sopimista laajenneta lakiteitse ohi työehtosopimusten.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista ohi työehtosopimusten ilman, että sillä olisi vakavia seurauksia työmarkkinarauhalle, SAK tiedottaa.

SAK:n hallitus edellyttää, että maan hallitus kunnioittaa kilpailukykysopimusta, eikä toimi työaikalain uudistuksessa samalla tavoin kuin työttömyysturvassa.

– SAK on ollut valmis laajentamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja tämän raamit sovittiin jo kilpailukykysopimuksessa, muistuttaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Työmarkkinaosapuolet olivat kilpailukykysopimuksessa valmiita siihen, että järjestäytymättömät yritykset saisivat samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä on.

Työmarkkinaosapuolet asettivat kuitenkin ehdoksi sen, että paikallisen sopimuksen voi tehdä vain luottamusmies, jos työehtosopimuksessa näin määrätään.

SAK:n hallituksen mielestä rajoitukset järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää yleissitovien työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä ovat perusteltuja, sillä työehtosopimuksilla voidaan sopia työsopimuksien ja työaikalain tasoa heikoimmin.

– Tällaisia sopimuksia ei voi tehdä kevyin perustein eikä ilman valvontaa, sillä täytyy varmistaa, ettei niitä käytetä yksinomaan työntekijöiden työehtojen heikentämiseen ja sanelupolitiikkaan.

Paikallisen sopimisen herkkää tasapainoa kunnioitettava

SAK:n mielestä Suomessa esimerkiksi työajat joustavat jo paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan vuonna 2016 noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä.

SAK:n hallitus vaatii, että maan hallitus kunnioittaa ”paikallisen sopimisen herkkää tasapainoa ja luottamuksen kautta löydettyä sopimuskulttuuria”.

Paikallisissa sopimuksissa sopijaosapuoleksi on usein määritelty luottamusmies ja sopimukset koskevat tällöin yleensä työntekijöitä kollektiivisesti. Paikallisesti sovittujen työehtojen noudattamatta jättäminen johtaa samanlaisiin seuraamuksiin kuin työehtosopimusrikkomuksissa.

– Järjestäytymättömissä yrityksissä työskenteleviä ihmisiä ei saa asettaa muita huonompaan asemaan, sillä riitoja ei voida ratkaista työtuomioistuimessa eikä esimerkiksi valvontavelvollisuutta ole muilla kuin työehtosopimusosapuolilla, SAK:n hallitus muistuttaa.

”Järjestäytymättämissä yrityksissä paljon ongelmia”

SAK:n mielestä uutiset esimerkiksi ravintola-alalta todistavat, että valvonnalle on tarvetta. Varsinkin silppu-, nolla- ja vuokratyöntekijät ovat tällä hetkellä työaikalain suhteen heikossa asemassa.

– Jo nykyisellään järjestäytymättömissä yrityksissä on suhteessa paljon enemmän ongelmia ja työehtosopimusten noudattamatta jättämistä kuin järjestäytyneissä yrityksissä. Ei herätä luottamusta, jos niihin haluttaisiin vapaammat sopimisen mahdollisuudet kuin niihin yrityksiin, jotka hoitavat asiansa paremmin.

SAK:n puheenjohtajan Elorannan mielestä maan hallituksen toiminnasta ei voi vetää muita johtopäätöksiä, kuin että se haluaa hinnalla millä hyvänsä villit työmarkkinat.

– Jos sopimisesta tulee sanelua ja työntekijöiden työehtojen taso heikkenee, emme aio jäädä katsomaan sivusta.

Lue myös:

Hallitus hankalassa raossa – paikallinen sopiminen tyssäämässä jälleen (28.3.2018)

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)