Varallisuusvero iskisi myös talletuksiin. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

SAK haluaa pankkitalletukset verolle, ehkä osakesäästötilinkin

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ihmettelee veroesityksistä noussutta kohua.

– Vähän ihmettelen tätä kohun määrää, kun nämä kaikki ovat ihan vanhoja tavoitteita, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toteaa Verkkouutisille.

Hänen mukaansa on silti hyvä, että tavoitteista puhutaan.

SAK esitti tiistaina kovia verolinjauksia hallitusneuvottelujen veropolitiikkaryhmässä. SAK:n esityksiin kuuluvat muun muassa yrittäjävähennyksen poisto, osinko- ja perintöveron kiristys, varallisuusvero ja pysyvä solidaarisuusvero.

Verotavoitteet löytyvät SAK:n jo ennen vaaleja julkaisemasta verotavoitteita vuosille 2019-2023 kertovasta muistiosta. Verkkouutiset kertoi tässä jutussa, kuinka ohjelman uusi varallisuusvero sisältää taustamateriaalin mukaan ”pankkitalletukset, osakkeet, rahastosijoitukset, metsät, pellot ja muut sijoitukset”.

Tämän jälkeen lasketaan, että ”jos varallisuusveroa maksettaisiin 0,1 prosentin verokannalla kaikista rahoitusvaroista, metsistä, pelloista ja yritysvarallisuudesta siltä osin, kun näiden yhteenlaskettu arvo ylittää 100 000 euroa”, olisi verotuotto arviolta 100 miljoonaa euroa. Varallisuusveron piirissä tulee SAK:n muistion mukaan olla kattavasti ”kaikki sellainen varallisuus, joka ei ole jo valmiiksi arvoon tai omistamiseen perustuvan veron piirissä”.  Sekä SAK:n veroesitykset että taustoittava muistio löytyvät tämän linkin takaa.

Hallitusneuvotteluissa mukana oleva vasemmistoliitto on niin ikään esittänyt runsaasti uusia veroja. Puolue haluaisi SAK:n tapaan käyttöön muun muassa yleisen varallisuusveron. Se koskisi ”kaikkea sellaista omaisuutta, jota ei tällä hetkellä veroteta”. Vasemmistoliiton esittämät uudet verot ja veronkiristykset on listattu tässä jutussa.

Osakesäästötili verolle

Ilkka Kaukoranta vahvistaa, ettei SAK:n aiemmista esityksistä ole jätetty mitään pois hallitusneuvotteluissa. Pankkitalletuksetkin käsittävä varallisuusvero on siis mukana. Lisäyksenä esitettiin Kaukorannan mukaan vielä, että myös osakesäästötilin verotuen poistamista voisi harkita.

– Panin alaviitteeseen, että osakesäästötilin verotukea voisi harkita uudelleen. Mehän olimme sen (osakesäästötilin) suhteen kriittisiä. Silloin, kun verotavoitteita tehtiin, se ei ollut vielä olemassa olevaa lainsäädäntöä niin emme sitä tavoitteisiin sisällyttäneet, Ilkka Kaukoranta toteaa.

Hänen mukaansa SAK:ssa ymmärrettään, että jo voimassa olevan lainsäädännön muuttaminen ja verotuksen ennustettavuus on otettava asiassa huomioon.

– Ei ole ihan simppeliä, mitä sen kanssa kannattaa tehdä, mutta haluttiin muistuttaa neuvottelijoita, että sitäkin voi miettiä. Se verotuki on kuitenkin aika iso valtiovarainministeriön arvion mukaan.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen osakesäästötileistä maaliskuussa. Järjestelmä perustuu veroedulle. Vuonna 2020 voimaan astuvan uudistuksen tavoitteena on edistää piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Samalla helpotetaan pääomien tarjontaa yrityksille.

Sijoittajat voivat jatkossa siirtää osakesäästötileille enintään 50 000 euroa. Rahaa voi sijoittaa pörssiosakkeisiin tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena oleviin osakkeisiin. Asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista, kun tililtä nostetaan rahaa.

Osakesäästötilin on toivottu innostavan tavallisia suomalaisia säästämään ja sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan uudistus pienentäisi vuonna 2025 valtion verotuloja noin 100 miljoonaa euroa, jos taloudessa ja pörssin kehityksessä ei tapahdu suuria muutoksia viime vuosiin nähden.

”ilmat pihalle”

SAK:n esitykset ovat keränneet kritiikkiä. Niitä on epäilty myös hallitusneuvottelujen taktiikaksi. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra ryöpytti esityksiä ”pelotteluskenaarioksi, jolla isketään ilmat pihalle kaikilta vastuulliseen taloudenpitoon ja vapaaseen yrittäjyyteen uskovilta”.

– Näin mikä tahansa kevyempi verojen kiristäminen saatettaisiin sitten tulkita torjuntavoittona, Kopra sanoi.

Hänen mukaansa huolestuttavaa on SDP:n ja SAK:n veromallien samankaltaisuus. Verkkouutiset selvittää asiaa tarkemmin tässä jutussa.

− Puhuessaan veropohjan laajentamisesta ja tiivistämisestä SDP tarkoittaa uusien verojen käyttöönottoa sekä mahdollisesti olemassa olevien verojen korottamista. Onko pakko mennä sieltä, missä aita on matalin? Sieltä, missä positiivista vaikutusta ei ole saatavilla edes lyhyellä tähtäimellä kestävistä vaikutuksista puhumattakaan? Jukka Kopra kysyy.

Hallitustunnusteluvaiheessa kokoomusta hiillostettiin Kopran mukaan kysymyksellä, onko puolue valmis rahoittamaan sdp:n vaalilupausten toteuttamisen veronkorotuksilla ja lisälainalla.

– Vaadimme vastuullista aitoon kasvuun perustuvaa taloudenpitoa, ja siksi oppositio häämöttää. Kokoomuksen lähtökohtana verotuksen suhteen oli ja on edelleen se, ettei kokonaisveroaste saa nousta, yrittämisen ja omistamisen verotus ei saa kiristyä sekä ansiotuloverotuksen keventäminen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt