Koronavuoden aikana nuorisotyöttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun. Palkansaajakeskusjärjestön mielestä oppisopimuspaikkoja voisi lisätä työnantajalle maksettavalla koulutuskorvauksella.

– Oppisopimuskoulutus on tehokas tapa työllistää ja työllistyä. Sen osumaprosentti on koulutusjärjestelmämme ehdotonta kärkeä, SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho sanoo.

Oppisopimuskoulutuksen kehittämistä valmistellut työryhmä sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Jatkotoimena työryhmä esitti myös, että oppisopimuksen kehittämiseen voidaan käynnistää kokeiluja.

– Esitämme käynnistettäväksi kokeilua, jossa nuorten oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa lisätään työnantajille maksettavalla koulutuskorvauksella.

Määräaikaisessa kokeilussa työnantajalle voitaisiin maksaa kriisituen omaisesti koulutuskorvauksena puolet palkkakuluista, silloin, kun tämä ottaa oppisopimukseen vailla tutkintoa olevan nuoren.

Nykyisellään nuorten oppisopimuksen käyttö on verrattain vähäistä. Oppisopimuspaikkoja on ollut vaikea saada nuorille. Nuoria itseään oppisopimus kiinnostaa.

Viimeisen viiden vuoden aikana yhteishaussa oppisopimuksesta on ollut kiinnostunut yli 20 prosenttia nuorista, kuitenkin vuonna 2020 oppisopimuksessa oli opintojensa aikana ollut 15–19-vuotiaista 12 prosenttia ja 20–24-vuotiaistakin vain kymmenen prosenttia.

Vastineena työnantajien olisi sitouduttava nykyistä voimakkaammin työpaikkaohjauksen laatuun ja työpaikkaohjaajien asemaan työpaikoilla. Myös henkilöstön edustajalla pitäisi olla tiedonsaantioikeus opiskelijoista.

Jottei kokeilusta tule koulutusleikkaus ammatillisesta koulutuksesta, on se toteutettava siihen varatulla erillisrahoituksella. Oppisopimuskoulutuksen pilotointiin varauduttiin jo kevään 2020 budjettiriihessä ja SAK:n mukaan nyt on oikea hetki ottaa tämä käyttöön.