– On mahdotonta tietää, millä aikataululla koronaviruksen omikronmuunnos pyyhkäisee kaikkien suomalaisten läpi tai pyyhkäiseekö ollenkaan, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen Helsingin Sanomille.
– Kaikki riippuu siitä, miten tauti leviää ja millaisia rajoitustoimia on voimassa. Osin sattumakin vaikuttaa. Yleensä mikään hengitystievirus ei kovin nopeasti infektoi koko väestöä, Julkunen toteaa.
Vaikka omikronmuunnos näyttäisi tarttuvan herkästi, koronarokotukset suojaavat tutkimusten mukaan yhä vakavalta taudilta. Vähintään 12-vuotiaista noin 83 prosenttia on saanut koronarokotteet.
– Suomessa on suojaa tartuntaa vastaan. Tietenkin osan rokotuksista on kulunut aikaa, ja näin väestö on alttiimpi omikronin suhteen kuin esimerkiksi deltamuunnosta vastaan, Julkunen sanoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi maanantaina Ilta-Sanomille, että omikron käy leimahduksenomaisesti läpi kaikki suomalaiset jo tammikuun loppuun mennessä.
Julkusen mukaan Lehtosen arviossa ei huomioida voimassaolevia tartuntojen torjuntatoimia eikä mahdollisia uusia rajoituksia.
– Jos rajoitustoimia noudatetaan, epidemiaa voidaan hillitä merkittävästi. Samalla myös kolmansien annosten kattavuus nousee, mikä myös osaltaan hillitsee infektioiden leviämistä.
Vaikka rokotettukin voi saada omikronin aiheuttaman koronatartunnan, on tauti todennäköisesti lieväoireinen.
– Rokottamattomien osalta hieman epäilen tätä. Jos ei ole mitään immuniteettia sars-cov-2-virusta vastaan, sanoisin, että minkä tahansa muunnoksen kohdalla vakavan taudin riski on olemassa, Julkunen sanoo HS:lle.
