Vaikka monen projektin aloitus kytkeytyy soteen, kiinteistömassan remonttivelka ja ikääntyminen olisi pakottamassa monen rakennuksen päivitykseen ilman uudistustakin.
Sairaalatilojen sisäilmaongelmat ovat olleet toistuvasti otsikoissa ja nämä on myös todennettu Turun yliopiston tutkimuksessa. Ongelmat eivät ole yllätys. Rakennuskanta koostuu suurelta osin paljon talotekniikkaa sisältävistä betonirakennuksista, joiden vikasietoisuus on heikko.
Rahan panostaminen remontteihin ja uudisrakentamiseen ei automaattisesti paranna tilannetta. Jos kaikki tehdään samoin kuin aiemmin riskinä on päätyminen myös tuttuihin ongelmiin. Viiden miljardin euron panostuksen jälkeen ollaan pahimmillaan kohta taas lähtöruudussa. Sairaala- ja terveystilat ovat näillä näkymin siirtymässä maakuntien tilakeskuksen vastuulle vuonna 2020. Tämän jälkeen tilakeskus on vastuussa tilojen rakennuttamisesta, ylläpidosta ja vuokraamisesta.
Maakuntien tilakeskuksen rakennuttamisjohtaja Petri Laurikan mukaan remonteissa ja rakentamisessa nyt toimivat projektiorganisaatiot siirtyvät 1.1.2020 tilakeskuksen työntekijöiksi. Pestaamisella halutaan varmistaa hankkeissa kertyneen tiedon siirtyminen keskuksen haltuun.
Sairaalarakennukset ovat Laurikan mukaan vaativampia kohteita kuin vastaavat toimistotilat. Vaikka rakennusten rungoissa ei olisi mitään ainutlaatuista, sairaaloissa on erityisen paljon taloteknisiä järjestelmiä, joihin kohdistuva vaatimustasokin on normaalia kovempi.
– Järjestelmillä on myös paljon erilaisia käyttäjäryhmiä, joilla kullakin on omat eritystarpeensa.
Rakennuttamisen ja ylläpidon keskittäminen tilakeskukselle tarjoaa Laurikan mukaan mahdollisuuden tehostaa suunnittelua ja hankintaa. Tiedon jakamisen ansiosta järjestelmien toteutusta ei tarvitse aloitaa joka kerta alusta.
– Isossa keskussairaalassa voi olla yli sata erilaista taloteknistä järjestelmää joten etu voi olla merkittävä.
Keskitetty järjestelmä korostaa kuitenkin toiminnan läpinäkyvyyden vaatimusta sekä hankintaan liittyvää osaamista.
Projektinhallinnassa paljon oppimista
Virheistä oppimista ajatellen läksyjä riittää ainakin projektinhallinnasta. Sairaaloista on paljastunut paljon karkeita rakennusvirheitä, joiden taustalla näyttäisi usein olevan eri urakoitsijoiden rajapinta. Tekijöiden välinen viestintä ei ole toiminut eikä kukaan ole hallinnut kokonaisuutta. Yritys ratkaista ongelmaa lisäämällä asiantuntijoita ja ohjeistusta voi pahimmillaan vain pahentaa tilannetta.
Laurikan mukaan ongelmia on kuitenkin tiedostettu, projektinhallinnan osaaminen kehittynyt ja työmenetelmät parantuneet. Samalla esimerkiksi kosteudenhallinnan avainasiat alkavat nykyisin olla jo kaikkien toimijoiden perusosaamista.
– Tärkeintä on kuitenkin avoin ilmapiiri, joka rohkaisee tiedon ja kokemusten jakamisen myös mahdollisista epäonnistumisista.
Tiukka budjetti ja kiire varjostavat
Remonttien epäonnistumisia Laurikka selittää tiukoilla budjeteilla ja kiireellä. Remonteissa on usein kiire koska toiminnot ovat tilapäisissä väistötiloissa, joista pyritään mahdollisimman nopeasti takaisin.
Remonttien suunnittelua hankaloittaa se, ettei ongelmia välttämättä huomata etukäteen tehtävissä mittauksissa. Remonttitarpeen laajuus paljastuukin usein vasta rakenteiden avaamisen myötä.
– Pahimmassa tapauksessa ongelmat eivät paljastu tällöinkään jääden näin kokonaan hoitamatta.
Esimerkkinä hankalista kohteista Laurikka kertoo suljetuista kotelorakenteista, joiden kunto nähdään vasta avaamisen jälkeen. Piiloon jäävät ja vaikeasti tarkistettavat rakenteet näyttäisivätkin olevan riskirakentamista, jonka välttäminen tulevassa suunnittelussa jää nähtäväksi.
Puu tullut betonin rinnalle
Teollisen kaupunkirakentamisen keinovalikoima on laajentunut takavuosikymmeniin verrattuna. Puu on tullut materiaalina betonin rinnalle minkä lisäksi myös lämmöneriste- ja pinnoitusratkaisuissa on entistä enemmän vaihtoehtoja. ”Luonnonmukaisempaa” materiaalimaailmaa on usein markkinoitu juuri tuotteiden kosteusteknisillä ominaisuuksilla.
Laurikka uskoo isojen sairaaloiden olevan jatkossakin perinteisiä betonirakennuksia perinteisellä materiaalimaailmalla. Terveyssektorilla tarvitaan kuitenkin muitakin kiinteistöjä, joissa olisi mahdollista soveltaa esimerkiksi puurakentamista.
Yksi esimerkki näistä ovat hoivakodit, joissa tavoitellaan kodinomaista tunnelmaa.
– Terveysalalla on käynnissä vuositasolla 500-1000 rakennushanketta joten tilausta voi löytyä monenlaiselle rakentamiselle.
Toimittaja: HEIKI JAAKKOLA
